Kirjaudu ▼
 

Rumat luvut julki: Näin nettikauppa karkasi ulkomaille

© Ralph Freso / Reuters
Rumat luvut julki: Näin nettikauppa karkasi ulkomaille
Google ja Etla kertovat, kuinka suomalaisasiakkaat siirtyvät ulkomaisiin kauppoihin samalla kun suomalaiskaupat eivät hanki asiakkaita ulkomailta.
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Vuoden 2015 Digibarometrin julkistuksen yhteydessä Google kertoi suomalaisen verkkokaupan näkymistä. Hakukoneyhtiön keräämiin tietomassoihin perustuvan analyysin tulokset olivat suomalaisittain karua luettavaa.

Yhtiön mukaan suomalaiskauppojen ongelma tiivistyy kahteen asiaan: Ulkomaalaiset haukkaavat yhä suuremman osan suomalaisesta kysynnästä samaan aikaan kuin suomalaiset eivät tavoittele markkinoita ulkomailta.

Google pystyy mittareillaan tarkastelemaan sitä, kuinka kuluttajat päätyvät mainosten kautta kauppojen sivuille sekä sitä, kuinka aktiivisesti suomalaiskauppiaat tavoittelevat asiakkaita koti- ja ulkomailta.


[zoom]

Googlen lukujen perusteella viidestä tuotekategoriasta kolmessa asiakkaat päätyvät ulkomaisiin nettikauppoihin. Eniten ulkomailta ostettiin muotia, jossa ulkomaalaiskauppojen osuus oli 87 prosenttia. Urheiluvaatteissa tulos oli melkein sama, 86 prosenttia. Ulkomaisten kauppojen osuus on noussut vahvasti edelliseen vuoteen verrattuna.

Myös suurin osa leluihin liittyvistä mainosklikeistä kohdistuu ulkomaille. Kotiin ja puutarhaan liittyvissä tuotteissa tilanne on melkein tasan ja urheiluvälineistä suurin osa asiakkaista ohjautuu suomalaiskauppaan.

Muut pohjoismaiset kaupat kansainvälistyivät

Ulkomaisten asiakkaiden tavoittelussa suomalaiset pärjäävät selkeästi pohjoismaisia kollegojaan heikommin. Keskimäärin suomalaiskaupat tavoittelevat markkinoita viidestä maasta. Norjalaisilla vastaava luku on kuusi, tanskalaisilla yhdeksän ja ruotsalaisilla 10.

Suomalaiskauppoihin ulkomailta tulevien mainosklikkien osuus on 15 prosenttia. Sekä tanskassa että Norjassa luku oli yli puolet ja Norjassakin 46 prosenttia. Suomalaisilla osuus on ollut pienenemään päin, sillä edellisvuonna Suomen luku oli 16 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että suomalaiset keskittyvät lähinnä kotimarkkinaan.

– Samalla kun ulkomaiset yritykset panostavat kasvuun globaalisti, kuluttajat eri puolilla maailmaa viettävät yhä enemmän aikaa verkossa. Tosiasia on, että suomalainen kuluttaja voi löytää mieluisen tuotteen tai palvelun yhtä hyvin kotimaisilta kuin ulkomaisilta verkkosivuilta, eikä kuluttaja tule ostohetkellä välttämättä edes ajatelleeksi verkkokaupan alkuperää, päättelee kirjoituksessaan Googlen analyytikko Johanna Wahlroos.

Lääkkeeksi Wahlroos tarjoaa sitä, että suomalaisten tulisi pitää mielessä, että kuluttajakäyttäytymisen muutos on nopeaa ja odotukset palvelutasosta kasvavat koko ajan. Lisäksi maaraja-ajattelu tulisi unohtaa. Sillä tavoin ulkomaalaiset ovat saaneet suuren osan Suomen kaupasta kaapattua.

Tuloksia katsottaessa kannattaa muistaa, että Google pystyy seuraamaan mainosklikkejä, mutta ei kaupan toteutumista. Se ei kykene seuraamaan esimerkiksi lehti- ja muiden kanavien kautta tehtyä banneri-ilmoittelua.

Jopa puolet rahasta ulkomaille

Etlatiedon tutkija Juri Mattila päätyy omassa Digibarometri-analyysissaan pitämään suomalaisen verkkokaupan tilaa hälyttävänä.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Vaikka Suomessa käytävän verkkokaupan koko on vaikeaa määritellä käsite- ja mittausongelmien vuoksi, kuluttajakaupan koko verkossa on vuositasolla muutaman ja 10 miljardin euron välillä.

Ostajien pako ulkomaille on ongelmana kasvamaan päin, sillä sekä verkko-ostajien että näiden ostoksiin käyttämän rahan määrä on nousussa.

Arvioita asiakaspaon koosta on paljon, mutta useimmat arviot päätyvät siihen, että noin viidennes euroista valuu ulkomaille. Todellisuudessa luku voi olla Mattilan mukaan vieläkin suurempi. Koska aktiivisin 7 % synnyttää liikevaihdosta noin puolet ja halukkaimpia ulkomailta ostajia ovat juuri aktiivishoppailijat, saattaa jopa puolet suomalaiseuroista päätyä ulkomaille.

Lisäksi osa rahoista saattaa päätyä ulkomaille ostajien sitä tietämättä: Mattilan mukaan moni verkko-ostaja pitää Ellosta ja Vero Modaa suomalaismerkkeinä.

Mattilan mukaan suomalaisyritysten panostus verkkokauppaan on myös vähäistä. Alle neljäsosalla se muodostaa yli 10 prosenttia liikevaihdosta, vaikka verkkokauppa lisääntyy paljon nopeammin kuin kuluttajien ostovoima.

Johtopäätöksenään Mattila toteaa, että kotimaisen verkkokaupan kilpailukyky jatkaa laskuaan. Neljä kymmenestä ostajasta ei pidä verkkokaupan kotimaisuutta merkittävänä tekijänä, ja luku vain suurenee nuoremmissa ikäluokissa.

Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (96)

Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava

Anonyymi
"Tosiasia on, että suomalainen kuluttaja voi löytää mieluisen tuotteen tai palvelun yhtä hyvin kotimaisilta kuin ulkomaisilta verkkosivuilta,"
Sii voi, miten niin voi? Todennäköisesti suomalainen kuluttaja löytää mieluisan tuotteen edullisemmin ulkomaiselta verkkokaupasta ja vielä yleensä lähes ilmaiseksi kotiinkannettuna.
On sinänsä merkillistä että Postilla on jakelusopimus suomen jakeluun, eli ensin paketti tulee suomeen jonkin ulkomaisen kuriirin toimesta ja siitä sitten posti jakaa sen jakeluosoitteeseen. Ja hinta on kuitenkin muutaman euron. Mutta jos koitat lähettää samanlaista pakettia suomen siäsllä niin postin maksu nousee välittömästi lähes kymmenkertaisesti. On outoa. Tai riistoa. Päädyn jälkimmäiseen.
Niin ja ennekuin postia ei ollut tuossa loppupäässä, niin paketti tuli parissa-kolmessa päivässä kotiin. Nyt paketti tulee parin päivän sisällä suomeen ja sitten posti uljettaa sitä viikon. Eli aina kun posti on välissä aikaa kuluu...
Anonyymi: Ostelija 17.3.2015 12:40

Anonyymi
No selväähän on, että ostetaan sieltä mistä halvimmalla saadaan. Suomalainen verkkokauppa on ihan yhtä kallis kuin kivijalkakauppakin suhteessa ulkolaisiin vastaaviin. Täällä on kaikki niin hirmusien kallista, että ei kannata ostaa. Pieni esimerkki: Tietynmerkkiset, jäykkäpohjaiset suunnistuskengät saa noin puolet halvemmalla ulkoa.
Anonyymi: Takamaa 17.3.2015 12:41

Rekisteröitynyt käyttäjä
Miten Suomen kauppa muka houkuttelisi ulkomailta ostajia?Maksa kolme kertaa enemmän on huono mainos ulkomaisille ostajille.
Rekisteröitynyt käyttäjä: kukkakeppi 17.3.2015 12:41

Anonyymi
Oliskohan Suomen 24% ALV jotenkin syypää tähän nettikaupan ulkomaalaistumiseen?
Lisäksi postitus ulkomailta tulee usein halvemmaksi kuin kotimaasta ... kiitos Itellan kotimaan riistohinnoittelun.
Anonyymi: JulkiskasvuaLisää 17.3.2015 12:43

Anonyymi
Lontoossa kun ostaa kerralla ruokaa nettikaupasta vähintään 50 punnalla, niin kotiinkuljetus on ilmainen. Siis ostokset pari kertaa viikossa, ja tuoja laittaa ne halutessasi vieläpä jääkaappiin.

Suomessa kun ruokakesko alkoi miettiä ruoan nettikauppaa, niin ensimmäinen ja vaikein kysymys Keskon pääjohtajalla oli, että miten saadaan lisätyksi kuljetuskustannukset asiakkaan laskuun. Osta nyt sitten tuollaisista nettikaupoista.
Anonyymi: Takamaa 17.3.2015 12:47

Anonyymi
Tämä on törkeää epäisänmaallisuutta suomalaisilta. Samalla he näin kiertävät veroja ja antavat voitot ulkomaisille kauppiaille, kotimaan työpaikat vähenevät, verotulot supistuvat, työttömyysmenot kasvavat ja kierre senkun syvenee.

Tulevan kansanrintamahallituksen tulee toteuttaa lait rikkaiden maastamuuton estämiseksi (vrt. case Fazer), ulkomaille sijoittamisen estämiseksi (ks. eilinen artikkeli miten enemmistö suomalaisten sijoituksista menee nykyään ulkomaille) sekä ulkomaisen nettiostoksen lisäverottamiseksi maahantuonnin yhteydessä.

Nostamalla veroja turvaamme hyvinvoinnin ja julkisen talouskasvun!
Anonyymi: äänestäoikein 17.3.2015 12:49

Anonyymi
Mihin unohtunut elektroniikka?
Anonyymi: nettiostaja 17.3.2015 12:52

Anonyymi
Yhtiön mukaan suomalaiskauppojen ongelma tiivistyy kahteen asiaan: Ulkomaalaiset haukkaavat yhä suuremman osan suomalaisesta kysynnästä samaan aikaan kuin suomalaiset eivät tavoittele markkinoita ulkomailta.


Suomessa on niin tiukasti fokusoitu naapurin taskun rahastamiseen, että ymmärrys ensimmäisen euron lähteestä on hämärtynyt kokonaan.

Esim. verottamisen maksimointi (joka on siis ainakin ollut yhtenä ohjenuorana) on itse asiassa samalla myös kilpailukyvyn minimointi, kannattavuuden minimointi, riskinottokyvyn minimointi, kaikkien muidenkin taloudelliseten mahdollisuuksien minimointi.

Ja verottajan kanssa naapurin taskusta kilpailevat kaikki yksityiset, avoimen sektorin ulkopuoliset pääomat. He puolestaan yrittävät rahastaa naapurin taskut tyhjäksi nostamalla asumisen ja ruoan hintaa, ja lukuisia muita kustannuksia, vaikkapa auton katsastamisesta alkaen.

Jotta Suomi havahtuisi tähän omaan ongelmaansa, pitäisi löytää tavat kilpailuttaa kaikki tämä rajojen sisäpuolella naapurin taskua rahastava toiminta ulkomaisiin kilpailijoihinsa nähden niin, että se varsinainen vapailla markkinoilla tapahtuva toiminta kyettäisiin säilyttämään riittävässä määrin kannattavana.

Mutta miten ihmeessä verottajan toiminta kilpailutettaisiin, muutenkin kuin vain pääomamarkkinoilla?

Esim. asumisen hinnasta tuottonsa saavat ja viennistä tuottonsa saavat pitäisi asetella suoraan vastakkain toistensa kanssa, eikä yrittää pistää työntekijöitä siihen väliin.
Anonyymi: Köyhäläinen 17.3.2015 12:56

Anonyymi
Google ja Etla kertovat, kuinka suomalaisasiakkaat siirtyvät ulkomaisiin kauppoihin samalla kun suomalaiskaupat eivät hanki asiakkaita ulkomailta.


Ehkä suomalaisen tuottavuuden mittarit pitäisi päivittää vastaamaan nykyaikaa?

Jos vienti ei vedä (nettiostokset suomesta ulkomaille) niin suomessa ei tuoteta yhtään mitään.

Tosiasioiden myöntäminen voi tarkoittaa viisauden alkua tai tosiasioiden kieltämisen alkua.
Anonyymi: mailsa 17.3.2015 12:58

Anonyymi

Nostamalla veroja turvaamme hyvinvoinnin ja julkisen talouskasvun!


:D
Anonyymi: SepiG 17.3.2015 12:58
Sivut: 1 2 3 4 5 6 ... 10
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti Yöaikaan lähetetyt kommentit päätyvät toimituksen tarkistettavaksi. Kommentit tarkistetaan ja hyväksytään seuraavan päivän aikana. Muina aikoina viestit ovat jälkimoderoinnissa.
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Uutisotsikot