Vanha pelko biopasseista nousi taas pinnalle
Sisäasiainministeriö kysyy kansalaisilta verkossa mielipiteitä passin sormenjälkitietojen käytöstä vakavien rikosten tutkintaan. Mielipiteen voi esittää testattavassa Kerrokantasi-palvelussa, jota käytetään vanhan Otakantaa-foorumin uudistamiseen.
Sisäministeriö asetti lokakuussa työryhmän selvittämään sormenjälkitietojen käyttöedellytyksiä törkeimpien rikosten, kuten terrorismirikosten, murhan ja tapon tutkinnassa.
Kyse on asiasta, joka herätti paljon vastustusta passilakia muutettaessa parisen vuotta sitten. Sisäministeri Anne Holmlund (kok.) lievensi uudistukseen liittyneitä pelkoja lakia valmisteltaessa. Hän rajasi sormenjälkitietojen käytön rikostutkinnassa lain ulkopuolelle.
Kuitenkin pelkkä sormenjälkirekisterin olemassa olo on herättänyt pelkoja väärinkäytöksistä. Suomessa passien sormenjäljet lisätään kansalliseen tietokantaan, kun taas esimerkiksi biopasseja käyttävässä Ruotsissa vastaavaa tietokantaa ei ole olemassa.
Sisäministeriön mukaan verkkokeskustelussa esille nousseita asioita ja teemoja hyödynnetään osana työryhmän selvitystyötä.
































Kommentit (21)
Mikä ihana tekosyy kerätä kaikilta lammaksmaisilta sormenjäljet "rekisteriin".
" Se joka on valmis luopumaan vapaudestaan turvaa saadakseen, ei ansaitse kumpaakaan. "
Sallisin myös rekisterin käytön avaamisen poliiseille kokonaisuudessaan. En katso, että yksilön oikeus on suurempi kuin yhteiskunnan oikeus tietoon vakavien rikosten selvittämisessä.
Ja sinä luotat siihen että " vakava rikos " määritetään aina rehellisesti ja tasapuolisesti ?
Taas yksi historiantuntinsa poisnukkunut...
Lehden palstalla itsesensuuri ei ole ongelma, mutta virallisella kanavalla tämä on hyvin ongelmallista. Kuka päättää onko kommentti julkaisukelpoinen? Voiko päätöksestä valittaa hallinto-oikeuteen?
Onko kerrokantasi.fi moderoitu? Vai vain automaattisesti väärät kannanotot /dev/null ohjaava?
KYSYMYS 1: Tulisiko mielestäsi poliisilla olla mahdollisuus käyttää passin sormenjälkitietoja erityisen vakavien rikosten, esimerkiksi terrorismirikosten, murhan, tapon, seksuaalirikosten, törkeän pahoinpitelyn tai törkeän varkauden tutkinnassa?
VASTAUS: Mielestäni ei. Sormenjälkien sisällyttämistä biopasseihin on perusteltu aikoinaan passien luotettavuuden parantamisella ja väärennösten vaikeuttamisella. Jälkikäteen tehtävä tietojen käytön laajennus ei oikein sovi hyvään hallintotapaan. Kannattaa myöskin huomata että väärennöstapausten selvittämiseen ei rekisteriä edes tarvita, sormenjälkitiedot ovat itse passissa.
Tietojen käytön laajentaminen vedoten passin hakemisen vapaaehtoisuuteen on pätemätön peruste. Passi on erittäin monelle edellytys ansiotyöhön liittyvien matkojen hoitamiseen.
KYSYMYS 2: Kuka saisi päättää sormenjälkitietojen käyttämisestä a) poliisi itsenäisesti b) tuomioistuin c) syyttäjä
VASTAUS: Edellisen kysymyksen vastauksen perusteella ei kukaan ehdotetuista tahoista. Jos tietojen käyttöä päätetään laajentaa, on käyttöoikeuden päätösvalta pidettävä tuomioistuimella.
KYSYMYS 3: Liittyykö sormenjälkitietojen käyttämiseen rikostutkinnassa mielestäsi oikeusturvakysymyksiä?
VASTAUS: Oikeusturvaa sormenjälkitietojen käyttämisen osalta tulisi verrata viranomaisen oikeuteen tehdä henkilöön käyvä tarkastus. Rekisteripohjainen laajamittainen sormenjälkitietojen hyväksikäyttö on verrattavissa siihen että viranomaisille annettaisiin oikeus kerätä kansalaisten sormenjälkiä ilman epäilyä rikoksesta ja vastoin kohteen tahtoa esim. kadulla.