Suvi Lindén hoputtaa ministeriöitä älystrategiaan
10
Hallitus on nostanut yhdeksi tietoyhteiskuntatavoitteekseen julkisen tiedon repimisen siiloista parempaan käyttöön. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok) antoi esimerkin torstaisessa puheessaan Porissa. Esimerkiksi liikenteen osalta kansalaisilla voisi jatkossa olla saatavilla tilannekuvaan perustuvaa tietoa säästä, kelistä, ruuhkista, häiriöistä ja joukkoliikenteen aikatauluista.
Ministeri uskoo, että julkisen tiedon avaaminen antaa paremmat mahdollisuudet tarjota tosiaikaisia palveluja.
– Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen tuo tehokkuutta ja tuottavuutta, myös liikenteeseen. Älykkäät liikenneratkaisut edistävät omalta osaltaan turvallista, sujuvaa ja ympäristöystävällisempää arkipäivää kansalaisille, ministeri Lindén sanoi FiComin keskustelutilaisuudessa SuomiAreenassa.
Kaikille
älystrategia
Ajantasaista liikennetietoja on ollut jo saatavilla esimerkiksi joihinkin navigaattoreihin. Suomen kokonaistilanne niin sanotussa älyliikenteessä arvioitiin kuitenkin taannoin heikonpuoleiseksi. Sittemmin on syntynyt Älyliikenteen strategia, joka Lindénin mukaan sopii malliksi muillekin ministeriöille.
– Liikenne- ja viestintäministeriön Älyliikenteen strategia edustaa aivan uudenlaista tehokkuus- ja tuottavuusajattelua. Jokaisen ministeriön tulisikin ottaa sama askel ja luoda älystrategia omasta näkökulmastaan, Lindén hoputti puheessaan.
Laadukkaat
sisällöt avain
Puheessaan Porissa ministeri painotti laadukkaiden sisältöjen ja palvelujen olevan tietoyhteiskunnan seuraava kehitysvaihe. Ensin kuitenkin tarvitaan kunnon nettiyhteys niin kaupungeissa kuin syrjäseuduillakin; kun yhteydet ovat kunnossa, syntyy kysyntää myös palveluille.
Suomen tietoyhteiskuntakehitys on saanut osakseen risuja ja ruusuja viime aikoina. Suvi Lindén vastasi kritiikkiin kesäkuussa It-viikon haastattelussa.
Kommentit (10)
Nähdäkseni Suomen menestysstrategia voisi perustua automaatioon ja digiteknologiapohjaisiin palveluihin. Tähän tarvitaan kehitysalustoja. Nyky-Suomi on kehittynyt kovin pirstaleiseksi eikä menestystuotteille löydy hyviä kehitysalustoja ja sitämyöten ekosysteemejä.
On käynnistettävä kansallisia poikkiministeriöllisiä koordinaatio-ohjelmia ja nopeasti. Ohjelman perusarvoiksi tarjoaisin avoimen kilpailun turvaamisen ja pk-sektorin elinkelpoisuuden sekä kansalaisinnovaatioiden tukemisen. Tältä pohjalta uskon syntyvän aluskasvustoa tuleville kasvu- ja vientiyrityksille. Matala yrittäjyyskynnys aktivoi kansallisia potentiaalisia resursseja yhteiskunnan kehittämiseen paremmin, kuin nykyinen suurteollisuuden tukeminen.
Eli odotettavissa on uusia maksuja autonkäytölle. Eikös sen käyttömaksunkin pitänyt olla väliaikainen, mutta pysyvähän siitä tuli. Miksi autonkäyttäjä on tässä maassa ikuinen lypsylehmä pohjattomalle budjetille? Veronkevennyksistä puhutaan, mutta koska kevennetään autonkäyttäjän veroja?
Suomessa asiat eivät ole noin yksinkertaisia.
Suomessa noin selvää asiaa pohtimaan on perustettu kaksivuotinen työryhmä jonka tehtävänä on luovuttaa mietintö, joka sisältää alustavat suuntaviivat tarvittaville toimenpiteille. Varmuuden vuoksi on perustettu vielä toinenkin työryhmä, joka pohtii samaa selvää asiaa.
Amerikassa tuo asia on selvä. Niin on myös Italiassa.