Kolme työryhmää miettii, miten julkinen informaatio saataisiin kansalle helposti ja keskitetysti. Jonkinlainen verkkopalvelu on luvassa, mutta yksityiskohdat selviävät myöhemmin. Kaksi työryhmää asetti valtiovarainministeriö ja yhden perusti liikenne- ja viestintäministeriö.

Selvitysmies Paul Paukku linjasi viime vuonna:

"Kaikki yhteiskuntaa koskeva viranomaistieto julkaistaan verkossa helposti käytettävässä muodossa: tieto julkaistaan eri viranomaisten toimesta yhtenäisten rajapintojen kautta yksityisyyden suoja säilyttäen, ja tiedot viranomaistietokannoista otetaan käyttöön Google-tyyppisen hakukoneen/karttojen kautta ilmaisena julkisena palveluna".

– Varmaankin jotakin tällaista tarvitaan, neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo valtiovarainministeriöstä asettelee. Hän korostaa, että Paukun selvitys on vain osa nyt alkavan työn perustaa. Ennemminkin taustalla on linked open data -ajattelu – yhdistetty avoin tieto.

Vanha
ongelma

Tietovarantojen hyödynnettävyyden ja yhteiskäytön edistämistä on selvitelty useaan otteeseen viime vuosina, mutta konkreettista valmista ei vielä ole saatu aikaiseksi. Nyt tilanne on kuitenkin jo eri tavalla pakottava. Poliittiset vaikuttajat ovat esimerkiksi vuorollaan mananneet Suomen tietoyhteiskunnan hidasta kehitystä.

– Tavoitteista on nyt on niin voimakas yhteiskunnallinen tilaus ja ylätason yhteisymmärrys, että lähtökohta on tukevampi, työryhmien johtajistoon lukeutuva Uusitalo arvioi.

Kolme
työryhmää

Valtiovarainministeriön asettamat kaksi työryhmää miettivät hinnoittelua ja tekniikkaa. Ensimmäinen hakee tietovarantoja yhtenäisellä hinnoittelulla ja lisenssiehdoilla tarjolle tietojen tarvitsijoille. Toinen työryhmä määrittelee tietovarantojen yhteisiä teknisiä rajapintoja, joilla tiedot voitaisiin hakea koneluettavassa muodossa.

Ryhmät selvittävät myös, tarvitaanko lainsäädäntöön muutoksia. Molempien työryhmien deadline on vuoden 2011 loppu.
 
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä arvioi kuluvan vuoden loppuun mennessä, mitkä ovat julkisen tiedon saatavuuden esteet ja miten ne voitaisiin poistaa. Kysymys on esimerkiksi kartoista, säätiedosta, lainsäädännöstä, tilastoista ja erilaisista rekistereistä.

Tietovarannot on tarkoitus avata vaarantamatta tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa. Kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisiä tietovarantoja ei avata.

Tutkijat löysivät
Findikaattorin

Aiheeseen liittyen valtioneuvosto iloitsee tuoreen Findikaattori-palvelun suosiosta. Palvelu sisältää noin sata yhteiskunnan kehitystä kuvaavaa indikaattoria, ja käyttäjiä on löytynyt erityisesti tutkimussektorilta ja julkishallinnosta.

Tammikuussa viisi suosituinta indikaattoria olivat bruttokansantuote asukasta kohti, taloudellinen kasvu (BKT), julkinen velka ja alijäämä, energian kulutus sekä väestönmuutokset.