Nokian N900 on pitkästä aikaa testikännykkä, jota hypistelee mielellään. Laitteesta löytyy vielä muutaman päivän jälkeen uusia ominaisuuksia. Kun nämä on käyty läpi, voi laitteeseen ladata uusia mielenkiintoisia sovelluksia.

Aivan täydellisen mutkatonta ja sujuvaa ei uuden Maemo 5-alustan käyttö ole. Käyttöliittymän toiminnassa on pari piirrettä, joihin joko tottuu tai sitten ne tuntuvat joka kerran hieman hankalilta.

Ulkoisesti N900 on nykykännykäksi lähes työkalumaisen tukeva. N- ja E-sarjojen tyypillisestä alumiinikiillosta ei ole merkkiäkään, vaan laitteen hallitseva väri on mattamusta. Ensimmäinen rikkoutuva osa on todennäköisesti kameran linssin ympäriltä löytyvä, huteran oloinen seisontatuki.

Liukukansi siirtyy sujuvasti sivuun, ja alta löytyy täysi qwerty-näppäimistö, jossa myös ä ja ö ovat omilla paikoillaan.

Varsinaisia numeronäppäimiä N900-laitteessa ei ole lainkaan.

Näppäintuntuma on kirjoitettaessa hyvä, ainakin parhaita saman luokan laitteissa. Näppäimet ovat toisistaan hieman irrallaan ja hiukan reunoista pyöristetyt, ja ne erottuvat melko hyvin sormenpäihin. Tietokoneista tutut kopionti-näppäinkomennot ctrl-c ja ctrl-v toimivat myös N900:ssa.

N900-laitteen kosketusnäyttö toimii varsinkin resistiiviseksi näytöksi erittäin hyvin. Näytön tökkimisen avuksi N900:sta löytyy ohjauskynä, joka on onneksi tukevasti kiinni laitteen sisällä, eikä sivulla roikkumassa, kuten N97-mallissa.

Näytön käyttö onnistuu kuitenkin myös kynnellä koskettelemalla. Koko sormenpään kosketukseen näyttö reagoi nihkeämmin.

Kenties suuren näytön takia laitteen akku kestää suunnilleen päivän verran normaalikäytössä. Mediasoittimella varustetussa laitteessa on 32 Gb sisäinen muisti sekä paikka 16 Gb microSD-kortille.

Laitteessa on keskusmuistia 256 megatavua, jota on jatkettu 768 megatavun virtuaalimuistilla. 

Kahden tai kolmen
kerroksen käyttöliittymä

N900-laitteen ehkä mielenkiintoisin osuus on uusi Maemo-alusta ja sen käyttöliittymä. Nokian Internet Tablet -laitteista alkunsa saanut käyttöliittymä muistuttaa enemmän tietokonetta kuin matkapuhelinta. Matkapuhelin löytyykin itse asiassa vasta sovellusvalikosta muiden joukosta, eikä sillä voi lähettää mms-viestejä.

Internet table -tausta näkyy myös siinä, että suurin osa laitteen näkymistä on vaaka-asennossa, eikä sisäänrakennetuista asennontunnistimista huolimatta käänny pystyyn puhelinta käännettäessä.

N900-puhelimen käyttöliittymä jakaantuu kolmeen pääosaan.

Ohjelmat löytyvät omasta sovellusvalikostaan, joka vastaa isompinäyttöisten Symbian-älypuhelinten valikoita.

Nokia N900 suorastaan rehentelee moniajo-ominaisuudellaan työmuisti-näkymässä, jossa ovat ikoneina kaikki parhaillaan käynnissä olevat sovellukset.

Sovelluksia voi koota tähän työmuisti-näkymään pikavalikoksi, ja esimerkiksi keskeneräiset tekstitiedostot, laskurin laskut, piirrosohjelman piirrokset tms. säilyvät tässä tallentamatta, ellei kännykkä jostain syystä sammu. Tällöin sammuvat luonnollisesti myös sovellukset, ja tallentamattomat tiedot katoavat.

Käyttöjärjestelmän kolmas keskeinen osa on työpöytä. Työpöytä on vaakasuunnassa neljän ruudun mittainen pohja, jolle voi vapaasti tallentaa erilaisia widget-sovelluksia sekä ohjelmien tai vaikka yhteystietojen pikakuvakkeita.

Käyttöliittymässä hämmennystä aiheuttaa liikkuminen käyttöliittymien osien välillä. Sovellusvalikon taustaa koskettamalla pääsee työmuistinäkymään, jonka pohjaa koskettamalla siirrytään työpöydälle. Jos työmuistissa ei ole avoimia sovelluksia, siirrytään suoraan sovellusvalikon ja työpöydän välillä.

Vasemman yläkulman valikko-ikonia näpäyttämällä taas pääsee takaisin, työpöydältä työmuistiin, ja työmuistista sovellusvalikkoon.

Tämä on sinänsä selkeää, kunhan reitin oppii. Hieman kummalta kuitenkin tuntuu, että sovelluksen sulkiessa palataan aina työmuisti-tilaan, vaikka sovelluksen olisi avannut työpöydän widgetistä tai sovellusvalikkosta. Työnkulun kannalta olisi usein loogisempaa olisi palata siihen näkymään, mistä sovelluksen on alunperin avannutkin.

Puhelimissa tutut kellonajan, akun tilan ja kännykkäverkon kentän näkee vain työpöytänäkymän yläkulmassa.

Näytönsäästötila on täysin musta. Siihen ei siis saa näkyviin kellonaikaa, päivämäärää tai sähköpostin tai tekstiviestin symbolia.

Sähköposti olisi
kiva ylläri

Erilaisia sovelluksia ja widgettejä Maemo-laitteessa löytyy jo jonkun verran. Toivottavasti Nokia saa Maemo-kehittäjäyhteisön käyntiin, sillä alustassa on ensikokemusten perusteella paljon mahdollisuuksia.

Ensimmäisenä toivelistalla olisi jonkinlainen sähköposti- ja tekstiviestiwidget, joka näyttää saapuneet viestit työpöydällä. Sähköposti löytyy vain sovellusvalikosta. Menee jo kiusanteon puolelle, että jos viestin merkkiääntä ei kuule, ilmoituksen tulleista teksti- ja sähköpostiviesteistä näkee vain työmuistinäkymässä, jos sinne älyää katsoa.  

Sinänsä Nokian sähköpostisovellus toimii, ja tukee tunnetuimpia verkkosähköposteja, Nokian Messaging -palvelua ja Microsoft Exchangea.

Nettiselaimella ja näytöllä onnistuu täysikokoisten verkkosivujen käyttö. Sivua lähennetään ja loitonnetaan tekemällä pientä pyörittävää liikettä näytöllä. Melko kätevää, vaikkei yhtä luontevaa kuin Applen kahden sormen kosketukseen perustuva nipistys.

Ensimmäisenä N900-laitteen selain tukee myös Adobe Flash 9.4:ää, minkä ansiosta monet nettisivut toimivat samaan tapaan kuin tietokoneella. Esimerkiksi YouTube-videoiden katsominen onnistuu suoraan selaimella.

Ainakin toistaiseksi laitteen karttasovelluksena on vain Ovi Maps 1.0, ei uudempi Maps 3.0. Luonnollisesti myös Google Maps puuttuu Maemo-alustalta.

Lisäohjelmana laitteeseen saa fm-radion.

Puhelimeen voi jo ladata muutamia muitakin sovelluksia. Esimerkiksi Hermes yhdistää puhelimen yhteystiedot ja käyttäjän Facebook-ystävät. Puhelimen yhteystietovalikkoon ilmestyvät Facebookista käyttäjien valokuvat ja syntymäpäivät, mutta eivät esimerkiksi viimeisimmät tilapäivitykset.

Mauku-taas on Twitter-sovellus, joka pyörittää työpöydällä viimeisimpiä päivityksiä.

Unix-osaajille on tarjolla X-Terminal -sovellus, johon saa root-oikeudet ilman kikkailua.

Vanha tuttu
kamera

Carl Zeissin linsseillä varustettu viiden megapikselin kamera on tuttu jo monista aiemmista Nokian malleista. Päivänvalossa kuvat ovat hyviä, vähänkään hämärämmässä alkaa kuviin tulla rakeisuutta.

Yhteenveto

Kokonaisuutena laite on erinomainen, vaikka kooltaan hieman tuhti, ja sisältää jo paljon kiinnostavia ominaisuuksia. Maemo 5 -alustan tausta Internet Tablet -laitteiden järjestelmänä näkyy jonkun verran. Toisaalta se tuo mobiililaitteeseen paljon uusia ominaisuuksia, toisaalta  niiden sovittaminen yhteen matkapuhelinkäytön kanssa vaatii ehkä vielä vähän hienosäätöä.

Vielä jää kuitenkin miettimään, olisiko seuraava Maemo-malli jo hieman ohuempi ja keveämpi, ja olisiko siinä jo kapasitiivinen näyttö. Lisäksi kiinnostaa vertailu Motorolan Eurooppaan Milestone-nimellä tulevaan puhelimeen. Yhdysvalloissa Motorola Droid-nimellä julkistetussa Android-puhelimessa on myös sivustavedettävä qwerty-näppäimistö, mutta laite on lähes yhtä litteä kuin Applen iPhone.