Verkkoarkisto on Kansalliskirjaston lakisääteisesti ylläpitämän kansalliskokoelman uusin laajennus. Tuleville sukupolville ja erityisesti tutkijoille verkkoarkisto muodostaa suomalaista verkkomaailmaa sen kaikkine ilmiöineen kuvaavan ja jatkuvasti karttuvan lähdeaineiston.

Verkkoarkistoon pyritään tallentamaan kaikki .fi- ja .ax (Ahvenanmaa) -päätteiset sivut sekä muut kotimaiset sivustot. Otos sisältää sekä yhteisöjen että yksityisten kansalaisten tuottamaa aineistoa.

Tähän mennessä Kansalliskirjasto on tallentanut verkosta kaikkiaan 131 miljoonaa tiedostoa, joihin kuuluu muun muassa miljoonia www-sivuja sekä kymmeniä tuhansia ääni- ja kuvatiedostoja.

Uutta kansallista arkistoa kartutetaan kerran vuodessa tehtävällä peruskeräyksellä. Peruskeräystä vuorostaan täydennetään pitkin vuotta teemakeräyksin, joissa keskitytään tiettyyn aiheeseen tai ajankohtaiseen tapahtumaan. Esimerkkejä jo tehtyjen teemakeräysten kohteista ovat muun muassa Euroviisut, erilaiset vaalisivustot sekä maahanmuuttajuuteen ja ulkosuomalaisuuteen liittyvä materiaali.

Pääsy arkistoituun nettiin
vain Unioninkadun koneilta

Kansalliskirjaston asiakkaat voivat käyttää verkkoarkistoa Unioninkadulla sijaitsevan päärakennuksen tiloissa tarkoitukseen erikseen varatuilla työasemilla. Aluksi asiakaskäytössä on vain yksi työasema, mutta seuraavat kaksi avataan jo alkukesästä. Palvelu laajenee myöhemmin myös maan muiden vapaakappalekirjastojen, Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Eduskunnan kirjaston asiakaskäyttöön.

Kansalliskirjastossa on tallennettu avoimissa tietoverkoissa julkaistuja aineistoja tekijänoikeuslain nojalla vuodesta 2006 alkaen. Verkkoarkiston asiakaskäyttöön saattamisen teki kuitenkin mahdolliseksi vasta uusi laki kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä, joka astui voimaan vuoden 2008 alussa.

Tähän mennessä verkkoarkistoon on tallennettu 77,2 miljoonaa html-, 41,3 miljoonaa kuva-, 2,2 miljoonaa pdf-, 270 000 ääni- ja  90 000 videotiedostoa.

Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä Helsingin yliopiston suurin erillislaitos. Se vastaa kansallisen julkaisuperintömme ja ainutlaatuisten kokoelmiensa kartuttamisesta, kuvailusta, säilyttämisestä ja käyttöön asettamisesta.

Kansalliskirjasto toimii myös koko kirjastokentän valtakunnallisena palvelu- ja kehittämislaitoksena sekä edistää alansa kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Laitoksen vuosibudjetti on noin 25 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 280.

Vuoteen 2006 saakka Kansalliskirjasto toimi nimellä Helsingin yliopiston kirjasto, ja laitoksen juuret ulottuvat aina Turun Akatemian perustamiseen vuonna 1640.