Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa (JHS 169)  -suosituksen tarkoitus on opastaa organisaatioita avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hankinnassa ja käyttöönotossa.

Suositusta luotaessa koordinaattorina toimineen Suomen open source -keskus COSSin mukaan uusi suositus vastaa todelliseen tarpeeseen. Työryhmässä olivat mukana valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Hansel, Suomen Kuntaliitto sekä Lahden, Oulun ja Uudenkaupungin kaupungit.

Linjassa eurooppalaisten
os-hankkeiden kanssa

Suosituksen valmistelussa on JHS-sivujen mukaan huomioitu  Euroopan komission IDABC-ohjelman suositukset ja ohjeet, jotka suosittavat avoimen lähdekoodin käytön huomioimista hankintatoimen yhteydessä EU:n poliittisten tavoitteiden, kuten yhteismarkkinoiden, kilpailukyvyn ja tasa-arvoisen kohtelun hallinnossa saavuttamiseksi.

Suositus on linjassa muun muassa Euroopan komission OSOR-hankkeen (Open Source Observatory and Repository for European public administrations) avoimen lähdekoodin ohjelmien hankintaoppaan ja Alankomaiden NOiV-ohjelman (Netherlands in Open Connection) ohjeistuksen kanssa.

Toinen esimerkki EU:n ja IDABC:n avoimeen lähdekoodiin liittyvistä käytännön toimista on EUPL-lisenssi. EUPL on avoimen lähdekoodin lisenssi, joka luotiin vastaamaan Euroopan komission vaatimuksiin kieliriippumattomasta ja terminologialtaan EU-lainsäädännön kanssa yhteensopivasta lisenssistä.

Avoin koodi suljettujen rinnalle
tietotekniikkavalintoja tehtäessä

Suositus on tiivis perustietopaketti, joka antaa työkalut avoimien ohjelmistojen tasavertaiseen tarkasteluun suljettujen rinnalla tietotekniikkavalintoja ja -hankintoja tehtäessä.

Tarjouspyyntöjä ei kannata rakentaa niin, ettei niihin voida vastata avoimen lähdekoodin ratkaisuilla. Päinvastoin suositus kannustaa tekemään hankinnan siten, että hankittava ohjelmisto voidaan tarvittaessa jakaa hallinnon ja kansalaisten keskuudessa.

– On ollut ilahduttavaa havaita julkisen sektorin kiinnostus avoimempaa tietotekniikkaa kohtaan. Sama trendi on käynnissä myös muualla maailmassa ja esimerkiksi Alankomaissa avoimien standardien käyttämättä jättäminen on erikseen perusteltava, kertoo hanketta koordinoinut COSSin Matti Saastamoinen tiedotteessa.

Myös muut voivat
käyttää ja parantaa ohjelmia

Avoimen lähdekoodin käyttö mahdollistaa käytännön, jossa julkisilla varoilla tehtyjä ohjelmistoja voidaan levittää myös muiden käytettäviksi.

Tämä hyödyttää yhteiskuntaa COSSin mukaan kahdella tavalla. Toisaalta julkishallinnon käyttämien ohjelmistojen kehityksestä tulee tehokkaampaa, kun uusien versioiden kehittäminen voi perustua jo tehtyyn työhön. Esimerkiksi kunta voi tilata ohjelmiston, joka perustuu toisen kunnan jo teettämään ohjelmistoon ja näin saadaan aikaan hyödyllinen lumipallovaikutus. Toisaalta myös muut kuin julkiset toimijat voivat käyttää ohjelmistoja ja tarvittaessa parantaa niitä.

– Julkisen sektorin tietotekniikkahaasteisiin voidaan vastata tavalla, joka avaa kilpailua ja tehostaa ohjelmistojen kehitystä, ja on kestävä ja mahdollinen myös taloustaantuman aikana. Toivomme, että julkishallinto hyödyntää tämän mahdollisuuden, Saastamoinen toteaa.  

Avoimien ohjelmistojen ongelma on niiden huono tunnettuus ostajien parissa.

– Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ei mainosteta isolla rahalla kuten suljettuja. Vaikka alan ammattilaiset tuntevat jo avoimia vaihtoehtoja, jäsennellylle tiedolle on kentällä suuri tarve. Nyt julkaistu suositus tarjoaa tietoa kokonaiskäsityksen muodostamiseen päätöksenteon tueksi, kirjoitustyössä mukana ollut Elias Aarnio COSS:sta kertoo.