Vihreät haluaa "elektroniikkateollisuuden julkaistessa jälleen vuosineljännestuloksiaan" kiinnittää huomiota elektroniikan tuotannon ympäristövaikutuksiin ja työoloihin.

Puoluehallituksen tänään lähettämässä tiedotteessa todetaan, että kulutuselektroniikassa käytetään paljon raaka-aineita, joiden tuotanto rasittaa luontoa eikä läheskään aina tapahdu inhimillisissä oloissa.

Ongelma voidaan puolueen mukaan taloudellisesta näkökulmasta tiivistää niin kutsuttuihin negatiivisiin ulkoisvaikutuksiin.

- Kuluttaja ei maksa kulutuselektroniikasta sen todellisten kustannusten mukaista hintaa, vaan osan kustannuksista maksavat ympäristö sekä elektroniikan hankintaketjujen työntekijät selkänahallaan, Vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari toteaa.

Vaikka kuluttajat voisivatkin ryhtyä vaatimaan reilumpaa ja ympäristöystävällisempää elektroniikkaa, on vihreiden mielestä teollisuuden kuitenkin kannettava päävastuu tuotannon eettisyydestä.

"Esimerkiksi kehittyvien maiden markkinoilla kuluttaja-aktivismi on vielä lastenkengissään, eikä halvimman hintaluokan elektroniikan ostajilla ole rikkaiden maiden kuluttajien veroista vipuvartta käytettävissään", todetaan Vihreiden tiedotteessa.

Elektroniikkatuotteiden eettisyydestä kiinnostuneet kuluttajat tarvitsevat Vihreiden mielestä kuitenkin tietoa ostopäätöstensä tueksi.

Malliksi tarjotaan
elintarviketeollisuutta 

Elintarviketeollisuuden raaka-aineiden ja tuotantovaiheiden on jo oltava EU-lainsäädännön mukaan jäljitettävissä. Vihreiden mielestä samaa tulee edellyttää myös elektroniikkateollisuudelta.

Lisäksi elektroniikkavalmistajien tulee vuosikertomuksissaan antaa riittäviä tietoja, joiden perusteella toiminnan ympäristövaikutuksia on mahdollista arvioida.

Koko tuotantoketjun syvällinen tunteminen on vihreiden mielestä tarpeen, mikäli elektroniikkateollisuus haluaa selvittää tuotteidensa todelliset ympäristövaikutukset.

- Todellisuudessa tuotantoketjun läpinäkyvyyden parantaminen on vain tahdosta kiinni, Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi toteaa. Miten elektroniikkateollisuus voi väittää tuntevansa vaikkapa tuotteidensa ympäristökuormituksen, elleivät he edes tiedä, miten heidän laitteidensa raaka-aineet on louhittu?