– Facebookin käyttäjien kannattaisi muistaa, etteivät he ole sen asiakkaita. He ovat tuotteita, ja varsinaisia asiakkaita ovat mainostajat, sanoo David Perry, tietoturvayhtiö Trend Micron koulutusjohtaja.

Hän vertaa Facebookia Hannu ja Kerttu -satuun: Facebook on internetin piparkakkutalo, jonne houkutellaan käyttäjiä, jotta heitä voidaan huijata.

– Facebookin käyttäjien tiedot ovat mainostajille täysin avoimina, Facebookissa lähetettyjä sähköpostiviestejä myöten.

Lisäksi ystävät voivat välittää käyttäjän tietoja eteenpäin. Perry varoittaa erityisesti hyväksymästä mitään Facebook-sovelluksia. 

– Hyväksymäsi sovellukset pystyvät lukemaan kaikki tiedot Facebook-sivuiltasi, ja niin pystyvät myös Facebook-ystäviesi asentamat sovellukset, Perry varoittaa.

Tietoturvakouluttajan lista nettiyhteisöissä kielletyistä asioista on pitkä: älä hyväksy tuntemattomia Facebook-ystäviksi, älä kerro lemmikeistäsi äläkä perheenjäsenistäsi.

– Kaikkia näitä tietoja käytetään eri verkkopalveluiden tarkistuskysymyksissä, jotka kysytään, jos olet unohtanut salasanasi, Perry sanoo.

Esimerkiksi jos kerrot verkkoyhteisössä isovanhempasi sukunimen, joka on eri kuin omasi, voi tietojen onkija päätellä, että sukunimi on sama kuin äitisi tyttönimi. Äidin tyttönimi on verkkopalveluissa hyvin yleinen tarkistuskysymys. 

Perryn mukaan verkkorikollisilla on työkaluja, joilla he pystyvät tehokkaasti ja automaattisesti keräämään ja yhdistämään tietoja verkkoyhteisöistä.

Verkkorikollisten varsinaisena kohteena ovat tiedot, joilla he voivat ansaita rahaa. Eri lähteistä yhdistämällä voidaan saada tarpeeksi materiaalia esimerkiksi avuksi uhrin tai hänen ystäviensä pankkitunnusten huijaamiseksi tai varastamiseksi.

Tietoturvaguru ei uskalla
verkkopankkiin

Perry on työskennellyt tietoturvayhtiö Trend Microssa lähes 12 vuotta. Tätä ennen hän oli eri tietoturvatehtävissä muun muassa McAfeella ja ja Symantecilla. 

Tietoturvakouluttaja ei itse käytä verkkopankkia eikä osta verkkokaupoista. 

– Koska olen tunnettu tietoturva-alalla, olen verkkorikollisille houkutteleva kohde. Kukaan tietoturva-asiantuntija ei käytä verkkopankkia tai osta verkosta, Perry sanoo.

Helsingissä Caro 2010-tietoturvaseminaarissa vierailevan Perryn erikoisalaa ovat haittaohjelmat. 

– Aiemmin haittaohjelmia tekivät opiskelijat, jotka halusivat vaikuttaa kovilta. Nyt asialla ovat ammattirikolliset, jotka eivät halua huomiota, vaan rahaa, Perry sanoo.

Perryn kertoo rikollisten yrityksistä MySpace -palvelussa. Hän saa MySpace-sivulleen silloin tällöin ystäväkutsuja vähäpukeisilta naisilta.

– Luonnollisesti haluan tarkistaa, keitä nämä tuntemattomat naiset ovat, ja klikkaan kuvaa päästäkseni heidän MySpace-sivulleen, Perry kertoo

Sen sijaan näytölle aukeaa teksti, jossa varoitetaan vain aikuisille sopivasta materiaalista, ja pyydetään asentamaan MS Viewer-ohjelma varoituksen ohessa tarjotusta linkistä.

– Haluan tehdä selväksi, että siellä ei ole mitään pornoa, turha toivo. Älkää vain klikatko linkkiä, Perry sanoo.

Oudoissa yhteyksissä tarjotut ohjelmistopäivitykset lataavat tietokoneelle yleensä haittaohjelman.

– Kun verkkorikollinen iskee, näytölle ei ilmesty pääkalloja tai koneesta kuulu pilkkaavaa naurua.  Verkkorikolliset ovat kuin murtovarkaita, heidän tarkoituksensa toimia mahdollisimman huomaamattomasti, Perry sanoo.

Perry ei klikannut linkkiä, vaan sulki varmuuden  tietokoneensa, ja avasi linkin toisessa testikäyttöön tarkoitetussa tietokoneessa. Linkistä latautunut ohjelma kopioi hetkessä tietokoneelta sata tiedostoa. Haittaohjelman tavoitteena oli etsiä koneelta käyttäjän pankkitunnuksia.