Näin Google perustelee kiisteltyä kuvapalveluaan
33
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan hakukonejätti Google arvioi, ettei sen katunäkymäpalvelua voida välttämättä arvioida suomalaisen lainsäädännön puitteissa.
– Google nosti esiin sellaisen seikan, että palvelu on yhdysvaltalainen palvelu, Aarnio kertoo Taloussanomille.
Aarnion mukaan yhtiön tulkinta tuo "oman lisämausteensa" soppaan ja sitä tullaan tarkastelemaan perinpohjaisesti.
– Samalla logiikalla, mistä tahansa tuleva yhtiö olisi voinut saapua kuvaamaan suomalaisia paikkoja ja sanoa sitten Suomelle, ettei tämä kuulu teille ollenkaan, Aarnio sanoo.
Googlen Suomen toimipiste toimitti vastauksensa tietosuojavaltuutetun selvityspyyntöön tänään iltapäivällä.
Tietosuojavaltuutettu ei ole vielä päättänyt, aikooko se viedä asiaa oikeusministeriön yhteydessä toimivan tietosuojalautakunnan ratkaistavaksi. Tietosuojalautakunta voi halutessaan kieltää palvelun.
Aarnio pitää mahdollisena, että osapuolet tapaavat toisensa kasvotusten ennen lopullisen päätöksen tekoa.
Vastauksessa
positiivistakin
Kun hakukonejätti julkisti Maps-karttapalvelun Street View -katunäkymät Suomen osalta helmikuussa, alkoi muista Euroopan maista tuttu julkisuusmylläkkä.
Internetissä ja sanomalehtien palstoilla hakukonejätin palvelua parjattiin ja paijattiin, vaikka yhtiö ei edes ennättänyt ensimmäisenä Suomen markkinoille.
Katunäkymäpalvelun käynnistyminen toi myös kansalaisten yhteydenottoja tietosuojavaltuutetun toimistolle, joka lähestyi Googlen Suomen maatoimistoa selvityspyynnöllä. Samanlaisella selvityspyynnöllä toimisto aikoo lähestyä myös hakuyhtiö Eniroa ja Fonectaa.
Aarnion mukaan toimisto tiedusteli selvityspyynnössään vastauksia lähinnä kolmeen kysymykseen.
Googlelta kysyttiin, miten se aikoo parantaa sumennusteknologiaansa, jonka on tarkoitus muuttaa tunnistamattomiksi ihmisten kasvot ja autojen rekisterikilvet. Useimmissa tapauksissa teknologia on toiminut, mutta yksittäisiä virheitä on esiintynyt.
– Positiivista vastauksessa oli se, että Google kuvaa aika mukavasti sitä, miten he pyrkivät käsittelemään nopeammin poisto- ja sumennuspyynnöt, Aarnio sanoo.
Googlelta kysyttiin myös, mitä se pitää oikeusperusteenaan henkilörekisterin kokoamiseen. Eli suomeksi: millä oikeudella Google kerää henkilörekisteriä?
Tietosuojavaltuutetun näkemyksen mukaan tunnistettavia henkilöitä (tahattomastikin) sisältävä palvelu muodostaa henkilörekisterin, jolle pitäisi löytyä joku oikeutus. Tähän kysymykseen yhtiö ei tarjonnut vastausta.
– Kysymys sivuutettiin toteamuksella, ettei Google Finland ole palvelun pyörittäjä, vaan kalifornialainen Google Inc.
Kolmanneksi tietosuojavaltuutettu kysyi Googlelta, mitä se aikoo tehdä käsittelemättömälle kuvamateriaalille, jota yhtiölle kertyy, kun sen kuvausautot kiertävät maailman kaupunkien katuja.
Google on kertonut jo aiemmin säilyttävänsä kuvia vuoden ajan. Yhtiön vastauksessa säilyttämistä perustellaan palvelun kehittämisellä.
Google luopuu ehkä
Euroopan kuvaamisesta
Kysymystä alkuperäisen kuvamateriaalin säilytysajoista on pohdittu myös Euroopan unionin tasolla.
Helmikuussa kokoontuneet unionin tietosuojavaltuutetut arvioivat palvelun voivan loukata unionin lainsäädäntöä, koska Google säilyttää käsittelemättömiä kuvia vuoden ajan. Tietosuojavaltuutetut vaativat ajan puolittamista.
Tänään Googlen johtava teknologia-asiantuntija Michael Jones kertoi yhtiön harkitsevan, ettei se kuvaisi enää Euroopan katuja.
CeBIT-tietotekniikkamessuilla uutistoimisto Bloombergille puhunut Jones sanoi, että unionin tietosuojavaltuutettujen toive säilytysajan puolittamisesta on teknisesti mahdoton.
Jonesin mukaan hakukonejätti ei yksinkertaisesti kykene käsittelemään kuvamateriaalia nopeammin ohjelmistojen rajoitusten takia. Googlella ei ole mitään tarvetta säilyttää kuvia sen jälkeen, kun niissä esiintyvät kasvot ja rekisterikilvet on sumennettu, Jones sanoi.
Google harkitsee parhaillaan katunäkymäpalvelunsa tuomista Saksaan. Yhtiön mukaan saksalaisilla on mahdollisuus vaatia kuviensa poistoa palvelusta ennen kuin palvelu avataan yleisölle. Google aikoo myös ilmoittaa saksalaisille, koska sen kuvausautot käyvät kiertämässä asuinalueita.
Kommentit (33)
Ei pidä paikkaansa. Palvelua tarjotaan suomenkielisenä, Suomessa, Suomeen rekisteröidyn domainin kautta, joka suomalaisen yrityksen hallinnassa.
"Kysymys sivuutettiin toteamuksella, ettei Google Finland ole palvelun pyörittäjä, vaan kalifornialainen Google Inc"
Siis Google myöntää suoraan, että sen ei tarvitse amerikkalaisena suuryrityksenä noudattaa muiden maiden lakeja?
"Tänään Googlen johtava teknologia-asiantuntija Michael Jones kertoi yhtiön harkitsevan, ettei se kuvaisi enää Euroopan katuja."
"Google harkitsee parhaillaan katunäkymäpalvelunsa tuomista Saksaan."
Mielenkiintoinen ristiriita. Googlessa ei ilmeisesti haluta vieläkään käsittää mitä eurooppalainen yksityisyydensuoja ja oikeuskäsitys tarkoittavat.
Koko lausunnosta jäi se kuva, että asiassa halutaan pelata aikaa niin pitkälle kuin suinkin. Kuinkahan pitkälle?
Menee kuule sille vorolle maksettava palkkio niihin bensoihin ja hiton paljon enemmän aikaa.
Jos voron asiakas nyt haluaa vaikka "edullisen" Hayabushan tai kalliimman pään HD:n ja niiden fiksut omistajat ovat laittaneet tietekin niihin tietojenluovtuskiellon päälle ajoneuvorekisteriin - koska lahdentakaiset asiamiehet aiemmin keräsivät täältä osoitteet mistä pyörät voi käydä noutamassa.
Kun tuota tietoa ei ole, niin laskepa montako kilometriä pitää ajaa autolla etsimässä vaikkapa 2004 tai uudempi busa. Saattaa ajeluttaa pitkän aikaa maksaa paljon.
Kun sen sijaan voi ilmaiseksi etsiä noita Googlen kautta. Ja sama pätee autoihin.
Minusta ei hyvä juttu. Autot ja pyörät pitäisi sumentaa kokonaan. Ei vain rekisterikilpi.
Suomessa on esimeriksi yksi lakisääteinen rekisteri, jonka voi ladata itsellaan kokonaisuudessaan ja siitä löytyy satoja varakkaiden ihmisten osoitteita, puhelinnumerot (myös salaiset) ja muut tiedot.
Sitten vaan Googlella katselemaan että miten tuonne murtauduttaisiin ja soitellaan lankapuhelimeen että ollaanko kotona. Tiedetään huomiota herättämättä millaiset pihamaat on ja mitä kautta saa tavarat siirrettyä huomaamattomasti.
Sitä on niin helppoa luulla että yksityisyyden suojalla ei olisi mitään merkitystä, mutta kyllä sillä on.
Seuraavaksi aiotaan sallia jokaisen ajamasi kilometrin tiedot ja koordinaatit. Luvataan että tietoa ei käytetä kuin sakottamiseen ja verottamiseen.
Sitten tulee seuraava eduskunta ja salliikin että kerättyä tietoa saa käyttää Lex-johonkin, joka runnotaan eduskunnassa läpi kansaa kuulematta kuin LexNokia, jolla sallittiin suurimman osan ihmisistä sähköpostin lukeminen.
Annaetaanko seuraavaksi EK:n vaatimuksesta työnantajalle oikeus seurata missä työntekijän auto liikkuu työaikana?
Kun tietoa kerätään, sitä käytetään aina enemmin tai myöhemmin väärin. Nopeammin mikäli se on vapaasti saatavilla, vähän hitaammin jos se pitää ensin anastaa, mutta lähes aina näin on käynyt. Siksi on tärkeää päättää mitä sallitaan kerättävän, koska se on ainoa varma tapa estää tiedon väärinkäyttäminen.
Tietosuojavaltuutetulla on OUTO tulkinta henkilörekisteristä, jonka kriteerinä pitäisi lähes erehtymätön tunnistaminen kuvasta, esimerkkinä passikuva. Passikuvan vaatimuksesta on tarkat sääntönsä leuan asennosta, hiusten peittämisestä, silmälasien tummuudesta ym. Ketään ei tietääkseni ole koskaan tuomittu pelkän valvontakameran kuvan perusteella, aina pitää olla silminnäkijä tai todennus siitä että epältyn on nähty liikkuvan rikospaikan lähettyvillä sekä muu todistusaineisto. Nopeusvalvontakamerakuvissa sakottaminen ei perustu ajajan tunnistamiseen vaan ylipäänsä siihen, että autolla on ajettu ylinopeutta, ja auton omistajalla on mahdollisuus pyytää tutkintaa, mikäli ei tunnista itseään kuvasta ja epäilee autonsa anastamista. Tärkein henkilörekisterin kriteeri on henkilöllisyys eli nimeäminen juuri oikeaksi matti virtaseksi. Tätä Google tai muukaan nyt tutkittu kuvapalvelu ei tee. Se, että on Suomessa olemassa maksullinen palvelu, joka kertoo rekisterinumeron auton omistajan ei tee Googlea tai muitakaan henkilörekisterin pitäjäksi. Oikeilla jäljillä ollakseen tietosuojavaltuutetun pitäisi puuttua kaikkiin rekistereihin niin, että tietoa tiedustelleen pitäisi aina antaa henkilöllisyytensä ja samalla kun tietoa on katseltu, siitä pitäisi välittömästi lähteä tieto asianosaiselle, ja siitä kustannukset tietoa tiedustelleele. Ainoina poikkeuksina olisivat viranomaiset. Nyt meillä on kuitenkin lepsusti valvottu valvontakameroiden verkosto ja heppoisin syin perusteltavissa oleva yksityistietojen urkkimismahdollisuus erilaisilta rekisterinpitäjiltä samaan aikaan kun tietosuojavaltuutettu kyykkii lillukanvarsissa viattomien kuvien kanssa.
Kun se kohde on siinä kotipihalla pysäköitynä, niin kuule - ei se paljon lohduta että kuva on viime kesältä. Eikä sitä voroa kuule yhtään kiinosta mikä se rekkari on vaikka se olisi sumennettu.