Googlen eilinen ilmoitus käynnistää Google Maps Street View -katunäkymäpalvelu Suomessa on poikinut lukuisia yhteydenottoja huolestuneilta kansalaisilta tietosuojavaltuutetulle.

– Puhelinneuvojiemme mukaan puheluita on tullut aika taajaan, kertoo tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio Taloussanomille.

Sen sijaan poliisi ei ole tiettävästi saanut palveluun liittyviä yhteydenottoja salakatselusta tai yksityiselämää loukkaavien tietojen levittämisestä.

– Ainakaan tänään ei ole tullut vielä yhtään juttua, rikosylikomisario Jukka Mäkelä Helsingin poliisilaitoksen rikoskäsittelyn esitutkintayksiköstä kertoi keskiviikkona.

– Yhteydenotot tulevat muutaman päivän viiveellä, jos ovat tullakseen.

Moni seikka
askarruttaa

Hakukonejätin katunäkymäpalvelu on herättänyt vilkasta keskustelua Euroopan unionin maissa sitä mukaan, kun palvelu on käynnistynyt.

Karttapalvelu Google Mapsia täydentävä Street View jakaa mielipiteitä.

Moni kehuu palvelun kätevyyttä sekä näppäriä ominaisuuksia ja pitää huolia yliampuvina. Toisaalta osa ihmisistä on oikeasti huolissaan siitä, millaisia kuvia ja tietoja palveluun päätyy ja miten niitä käytetään.

Esimerkiksi sähköisten kansalaisoikeuksien ajamiseen keskittyvä kansalaisjärjestö Effi ei ole päättänyt, miten se suhtautuu palveluun. Effin puheenjohtaja Tapani Tarvainen kertoo, että järjestön jäsenet ovat keskustelleet aiheesta, mutta konsensusta ei ole syntynyt.

Myös Suomen tietosuojaviranomaisten lopullinen kanta Googlen palveluun ja sitä muistuttaviin palveluihin on vielä avoin. Suomessa hakuyhtiöt Fonecta ja Eniro ovat tarjonneet vastaavaa palvelua jo aiemmin.

– Tietosuojan kannalta peruskysymys on se, sovelletaanko palveluun henkilötietodirektiiviä ja suomalaista henkilötietolakia, Aarnio sanoo.  

Henkilötiedoksi voidaan mahdollisesti katsoa valokuva, jossa esiintyvän henkilön kasvot ovat tunnistettavissa.

Seuraavan kerran unionin tietosuojaviranomaiset kokoontuvat ensi tiistaina. Tuolloin pöydällä on myös Googlen katunäkymäpalvelu.

Tietosuojavaltuutettuja kiinnostaa se, miten hyvin ihmiset voivat vaikuttaa itseään koskevien henkilötietojen käsittelyyn. Avoin kysymys on myös se, millainen oikeus yhtiöillä on kerätä tällaista tietoa.

– Jos direktiiviä ja suomalaisista lakia lukee tarkasti, niissä ei mainita missään kohtaan, että kuvaaminen julkisella paikalla olisi jonkinlainen oikeusperuste, Aarnio sanoo.

Tietosuojavaltuutettu korostaa, etteivät viranomaiset vastusta tekniikan kehitystä itsessään. Palvelu pitää kuitenkin toteuttaa oikein.

– Palvelussa on paljon hyviä piirteitä, ja nyt pitää vain katsoa, että tietosuoja toteutuu siinä mahdollisimman hyvin.

– Tämä asetelma ei ole ihan mustavalkoinen, vaan juridisesti aika monimutkainen.

Salakatselussa
poliisin puoleen

Palvelua kritisoineissa verkkokommenteissa on nostettu esiin etenkin valokuvia, jotka saattavat rikkoa Suomen rikoslain pykäliä salakatselusta ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittämisestä.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi valokuvat, jotka on otettu aidatuille pihoille. Ristiriidassa pykälien kanssa voivat olla myös kaupungin kaduilta napatut "nolot" valokuvat, joissa esiintyy tunnistettavia henkilöitä.

Tietosuojavaltuutetun mukaan tällaisissa tapauksissa asia kannattaa pyrkiä sopimaan ensisijaisesti palvelua tarjoavan firman kanssa.

Mikäli tämä ei tuota tulosta, oikea osoite valitukselle on poliisi. Mukaan poliisilaitokselle kannattaa ottaa palvelusta löytynyt valokuva, sillä sen todistusvoima voi ratkaista esitutkinnan käynnistämisen.

– Sen kuin marssii poliisilaitokselle ja tekee tutkintapyynnön, Mäkelä poliisista kertoo.

Tietosuojavaltuutetun puoleen kannattaisi sen sijaan kääntyä esimerkiksi, jos palveluntarjoaja ei syystä tai toisesta suostuisi sumentamaan valittajan kasvoja kuvasta, jossa hän esiintyy.

Tällaisessa tapauksessa tietosuojavaltuutettu voisi viedä asian tällöin tietosuojalautakuntaan, joka voi antaa kieltomääräyksiä.