Microsoft julkaisi seitsemännen globaalin Security Intelligence Reportin (SIRv7), joka kattaa vuoden 2009 ensimmäiset kuusi kuukautta. Yritysten matotartunnat hyppäsivät melkein sata prosenttia verrattuna edeltävään kuuteen kuukauteen.

Iso syy tartuntojen yleistymiseen on Conficker-mato, joka pysty leviämään tehokkaimmin palomuurilla suojatussa verkkoympäristössä. Liikuteltavat muistivälineet tai huolettomat tiedostojenjaot ovat eräitä syitä tilanteeseen.

Kuluttajien kodalla Conficker ei mahdu edes kärkikymmenikköön, koska kotien Windows-tietokoneissa on todennäköisemmin automaattinen päivitys päällä.

Toisena esimerkkinä matojen marssista Microsoft mainitsee tiedotteessaan Taterfin, jonka havainnot pomppasivat 156 prosenttia vuoden 2008 toisesta puoliskosta. Madon kohteena ovat erityisesti verkon massiiviset moninpelit.

Pelottelu ei tepsi
entiseen tahtiin

Suurin uhkien kategoria koostuu kuitenkin edelleen ihmisiä pelottelevista vääristä virustorjuntaohjelmista, jotka löytävät tietokoneesta jotain olematonta korjattavaa maksua vastaan. Mutta Microsoft sanoo näiden torjunnassa edistytyn, sillä pelotteluohjelmista kärsineiden asiakkaiden määrä putosi viidenneksellä.

Aikaisemmin ison uhan muodostanut Zlob-troijalaisten perhe on saatu huomattavassa määrin kuriin, mistä Microsoft kiittää sekä itseään että asiakkaitaan, jotka ovat päivittäneet ohjelmistonsa säntillisesti.

Suomi on
"enimmäkseen harmiton"

SIRv7 sisältää ensi kertaa myös parhaita käytäntöjä maista, joissa haittaohjelmatartunnat ovat pysyneet rauhallisella tasolla. Esimerkiksi nostetaan muun muassa Suomi, jossa tartuntataso on alhaisin kaikista raportin maista.

Viestintäviraston tietoturvayksikön Cert-Fi:n päällikkö Erka Koivunen pohtii raportissa, miksi Suomen verkot ovat niin turvallisia. Hän painottaa Cert-Fi:n kokoavan Autoreporter-työkalullaan moninaisia raportteja internetin uhkatilanteesta, jotta oikeat verkkovastaavat Suomessa voitaisiin hälyttää toimenpiteisiin tarvittaessa.

Koivunen kiittää myös suomalaisten verkkovastaavien yleistä asennetta, jonka mukaan on sekä heidän että asiakkaiden etujen mukaista reagoida nopeasti saapuviin uhkatietoihin. Näin saastuneet tietokoneet saadaan verrattain nopeasti siivottua tai poistettua verkosta.

– Bottiverkkojen hallinnoijilla ja haittaohjelmien jakosivustoilla on ollut vaikea pysyä linjoilla suomalaisissa verkoissa, Erka Koivunen kirjoittaa.

Kolmanneksi Koivunen kehuu myönteistä lainsäädäntöä, joka takaa verkkovastaaville oikeuksia ja joissain tapauksissa velvoitteita puolustaa verkkojaan murtoja vastaan.

Cert-Fi:n päällikkö kuitenkin huomauttaa, että Suomi ei välttämättä ole sen paremmin varautunut kyberhyökkäyksiin kuin muutkaan maat. Suomi on vain vähemmän todennäköinen päänsärkyjen aiheuttaja muille.

Koivunen lainaakin kuuluisaa tieteiskirjaa Linnunradan käsikirja liftareille, jossa Maapalloa luonnehdittiin termillä "enimmäkseen harmiton". Koivusen mielestä sama määritelmä sopii tietoturvan suhteen Suomeen.