Etenkin Facebookissa kehotus korostuu, sillä palvelussa käytetään tunnuksena sähköpostiosoitetta, Sean Sullivan F-Securen tietoturvalaboratoriosta muistuttaa.

– Heikot salasanat ovat yleisin keino, jonka avulla rikolliset pääsevät tunkeutumaan verkkoyhteisöjen sivuille.

– On erittäin tärkeää, että sähköpostissa on käytössä eri salasana kuin Facebookissa ja muissa verkkoyhteisöissä. Pääasiallisen sähköpostin rinnalle kannattaa myös perustaa erilliset sähköpostitilit työkäyttöä ja verkkoyhteisöjä varten, Sullivan suosittelee tiedotteessa.

Jos sama Facebook-salasana suojaa myös käyttäjän sähköpostia, rikollinen saattaa päästä helposti vaihtamaan käyttäjän salasanoja, saamaan pankkiyhteystietoja ja löytämään vastauksia kysymyksiin, joiden avulla on tarkoitus päästä käsiksi käyttäjätiliin salasanan unohtuessa.

Tästä saatiin tosielämän esimerkki äskettäin, kun Twitterin sisäisiä tietoja varastettiin murtautumalla yhden työntekijän sähköpostiin ja hänen tileihinsä muissa verkkopalveluissa.

Siunaus ja
kirous

Yhteisöpalvelujen ystäväverkostot ovat samaan aikaan sekä siunaus että kirous. Moni voi haksahtaa rikollisten ansaan, kun ystävien nimissä saapuu esimerkiksi pyyntöjä rahan lähettämiseen. Mutta toisaalta sana leviää sosiaalisissa verkostoissa nopeasti, mikä auttaa tyrehdyttämään hyökkäyksiä.

Rikolliset ovat jo hyvän aikaa sitten hoksanneet Facebookin ja esimerkiksi Twitterin. Laajoja uhrimääriä tavoittelevien huijausten lisäksi on nähty kohdennettuja hyökkäyksiä yksittäisiä käyttäjiä vastaan, jotka ovat pahimmillaan voineet aiheuttaa palvelun hidastumisen tai estymisen kaikilta muiltakin käyttäjiltä.

Muutama päivä sitten kävi näin, kun georgialaista bloggaajaa vastaan iskettiin.