Passilain muutos synnytti vielä toisessa käsittelyssä kiivaan keskustelun siitä, saako passiuudistuksessa syntyvää sormenjälkirekisteriä käyttää rikostutkinnan apuna vai ei.

Hallintovaliokunta on mietinnössään katsonut, että rekisteriä saa käyttää varsinaisen tarkoituksensa lisäksi vain vainajien tunnistamiseen.

Osa kansanedustajista ihmetteli, miksi sormenjälkirekisteriä ei voi käyttää esimerkiksi henkirikosten selvittämiseen; toiset vastustivat koko rekisterin luomista mahdollisten väärinkäytösten takia.

Kun keskustelussa äidyttiin muistuttamaan totalitaaristen yhteiskuntajärjestelmien ihmisoikeusloukkauksista ja sekä kommunismin että natsismin rikoksista, varapuhemies Johannes Koskinen joutui huomauttamaan, että "esillä on passilain muutos eikä maailmanhistorian selitys".

"Pahat
ihmiset"

Kommunismiin ja natsismiin viittasi erityisesti hallituspuolue kokoomuksen Ben Zyskowicz, joka toivoi sormenjälkirekisteriä voitavan käyttää erittäin vakavien rikosten, kuten lapsenmurhan, yhteydessä.

– Pidän hyvin epätodennäköisenä sitä, että Suomessa pahat ihmiset, kuten kommunistit tai natsit, voisivat saada vallan, Zyskowicz piikitteli rekisterin arvostelijoita.

Zyskowicz viittasi pelkoihin, että kerran luotu rekisteri voi joutua väärin käytetyksi, jos Suomessa pahat tahot pääsevät joskus valtaan.

Puhemies Koskisen väliintuloa edelsi Zyskowiczin vastaus oppositiopuolue vasemmistoliiton Jyrki Yrttiaholle, joka vastustaa rekisteriä voimakkaasti.

– Poliittisen historian aallokossa myös meillä täällä Suomessa on eletty aikoja, jolloin vallassa olevien poliittisten voimien harjoittamaa vainoa on voinut välttää vain siirtymällä maan alle. Ei Suomessakaan tarvitse mennä kuin 1920-1930-luvuille, Yrttiaho sanoi.

– Minusta on sangen vastenmielistä, että valtiolle annetaan oikeus kerätä käytännössä kaikilta kansalaisilta elinikäinen biotunniste ja muodostaa siitä varsin helppo ja väljäkäyttöinen rekisteri, vasemmistolaisedustaja jatkoi.

Yrttiahon kommenteista provosoitunut Zyskowicz taas tykitti näin:

– Mitä tulee siihen, että Suomessa 1920-luvulla, 1930-luvulla ja vielä 1940-luvullakin, sodan oloissa, loukattiin ihmisten demokraattisia perusoikeuksia, se pitää paikkansa. Paljon lyhyempi aika on siitä 1970-luvusta, jolloin te ja teidän aatetoverinne Suomessa vaaditte sensuuria, yliopiston oppikirjojen kieltämistä ja muita tällaisia asioita ja siirtymistä totalitaariseen sosialistiseen järjestelmään.

Lakiesitys
hyväksyttiin

Lakimuutoksella pannaan täytäntöön EU:n direktiivi, jonka mukaan passeissa pitää digitaalisen kasvokuvan lisäksi olla sormenjälkitunniste. Passinhaltijalta passin sirua varten otettavat sormenjäljet talletetaan passirekisteriin.

Hallintovaliokunta linjasi, että viranomaiset voivat käyttää sormenjälkirekisteriä myös luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun katastrofin tai rikoksen kohteeksi joutuneen tai muuten tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi.

Koska lakimuutoksen hylkäämistä ei toisessa käsittelyssä esitetty, lakiehdotukset hyväksyttiin hallintovaliokunnan esittämässä muodossa.

Sormenjälkitunnisteen on arvioitu nostavan passien hintaa kahdesta viiteen euroa. Sormenjälkitunniste vaaditaan vain niiltä passeilta, jotka myönnetään lain voimaantulon jälkeen. Lain on tarkoitus tulla EU:n takia voimaan mahdollisimman pian.

Vuonna
1984

Keskustelussa opposition Jacob Söderman (sd.) totesi hauskasti, että "olemme kaikki lukeneet Orwellin teoksen 'Vuonna 1984', jossa taitavat hallitsijat käyttäen hyväkseen nimenomaan teknistä välineistöä pystyvät rajoittamaan ihmisen yksityiselämän täysin minimiin eli poistamaan sen".

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia ajava Electronic Frontier Finland -järjestö katsoi siitä huolimatta aiheelliseksi antaa kyseisen kirjan kaikkien kansanedustajien kesälukemiseksi.

Taustalla oli muun muassa Lex Nokian voimaantulo kesäkuun alussa.