Kasvi kyseenalaistaa yritysten moraalin
15
– Lex Nokian lähetekeskustelun aikaisessa kannanotossani totesin ymmärtäväni, että työantajapuolella haikaillaan sata vuotta sitten taakse jääneeseen "patruunoiden aikaan", jolloin työnatalajilla oli monenlaista kontrollivaltaa työntekijöihinsä. Samalla kuitenkin ihmettelin sitä, miksi vaatimukset menevät näin hyvin läpi, Kasvi muistaa.
– Viime viikkoina asiaan on tullut lisävalaistusta: taustalla on ollut työnantajien painostusta ja uhkailua. Keinot lain runnomisessa läpi eivät lupaa hyvää sen suhteen, että jos laki hyväksytään, meidän on luotettava suomalaisten yrityksien korkeaan moraaliin.
Kasvin mukaan moraalin olisi oltava korkeampi kuin esimerkiksi saksasalaisilla yrityksillä Deutche Bahn, Lidl ja Deutche Telecom, jotka ovat jääneet kiinni valvontavaltuuksien väärinkäytöstä.
Piitataanko
laista?
Voidaan tosin kyynisesti väittää, että laki on melko yhdentekevä: yritykset mahdollisesti jo nykyään seuraavat laittomasti liikennettä, jopa viestien sisältöä, F-Securen Mikko Hyppönen arvioi Ylelle.
Yritysten harrastama mielivaltainen tunnistetietojen seuranta olisi yhtä laitonta Lex Nokian tultua voimaan kuin se on nytkin. Uuden lain puolustajat korostavat, että kynnys luvalliselle tunnistetietojen katselulle olisi korkealla.
Kasvikin muistaa esimerkiksi tapaus Soneran vuosituhannen vaihteessa, missä ihmisten teletunnistetietoja urkittiin ilman lupaa, ja Nokian rikoksena vanhentuneen sähköpostiseulonnan.
Mutta Kasvin mukaan Lex Nokian suurin periaatteellinen ongelma on siinä, että se antaa asianomaiselle osapuolelle valtuudet päättää tutkinnan aloittamisesta ja tunnistamistietojen käytöstä.
– Lisäksi tutkinnan kohde on alisteisessa suhteessa tutkinnan tekijään: työnantaja tutkii työntekijän viestintää, oppilaitos opiskelijan. Kynnys valittaa väärin perustein tai keinoin tehdystä tutkinnasta muodostuu korkeaksi.
Ensimmäinen
käsittely
Lex Nokiana tunnettu lakiesitys määrittelee perustuslain sisältöä suhteessa sähköiseen maailmaan. Sähköisen maailman perusoikeuksia linjataan niin, että esimerkiksi yrityksille, yliopistoille tai taloyhtiöille annetaan rajatuissa tilanteissa oikeus tutkia sähköpostin ja muun verkkoliikenteen tunnistetietoja väärinkäyttöepäilyjen selvittämiseksi.
Tämä esitys sähköisen viestinnän tietosuojalaista on ollut tänään eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä.
Nykytilanteessa tutkinnan aloittaminen väärinkäytösepäilystä on hankalaa, Jyrki Kasvi toteaa.
Kommentit (15)
Oikein. Yrityksillä ei ole moraalia, ainoastaan velvollisuus osakkeenomistajia kohtaan.
Veikkaanpa, että vain laillistettaisiin jo nykyinen käytäntö.
Toki kaikenlainen "ylimääräinen" nettiliikenne työaikana liene moraalitonta, eiköstä vaan?
Ja kysymyksessähän on juuri palkallisten moraali :) !
Yritysten moraalin ongelmana on myös sen kollektiivisuus. Kollektiivisuus tarkoittaa tässä yhteydessä ikävä kyllä sitä, että ns. kokonaismoraali kevenee sitä enemmän mitä suuremmalle joukolle se jakautuu. Mitä isompi yritys, sitä häilyvämpi moraali kunhan pidetään huoli, että julkisuuskuva säilyy hyvänä. Keinot sen säilyttämiseen ovat toissijaisia.
Ihan mielenvirkistykseksi pala historiaa saksalaisesta I.G. Farbenista englannninkielisestä wikipediasta lainattuna: "During the planning of the invasion of Czechoslovakia and Poland, IG Farben cooperated closely with Nazi officials and directed which chemical plants should be secured and delivered to IG Farben." Eli voitto maksimoidaan vaikkapa rosvoamalla toisten tehtaita :)
Jos yrityksillä kerran on huono moraali, niin jääkää sitten yhteiskunnan armoille ja lakatkaa tukemasta näitä moraalittomia yrityksiä työskentelemällä heille. Vaan kuinka moni uskaltaa tehdä muuta kuin ruikuttaa näillä palstoilla nimettömänä.