Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ilmaisevat syvän vastalauseensa Lex Nokialle keskiviikolle päivätyssä kannanotossaan.

Suurelta osalta poliitikoista tuntuu puuttuvan tekninen asiantuntemus ja mielenkiinto perehtyä uuden lainsäädännön vaikutuksiin ihmisten päivittäisessä elämässä ja lobbarit käyttävät tätä siekailematta hyväkseen, järjestöt arvioivat.

Järjestöt vastustavat Lex Nokiaa ja haluavat, että se vedetään pois eduskunnan käsittelystä. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei hänellä ole mitään sellaisia aikomuksia.

Epämääräisyys
pelottaa

Ensi tiistaina eduskunnan täysistunnon käsittelyyn tuleva lakiuudistusesitys siirtäisi työnantajille sekä muille yhteisötilaajille, kuten oppilaitoksille, kirjastoille ja jopa taloyhtiöille, oikeuksia, jotka aikaisemmin ovat olleet vain poliisilla.

Järjestöjen mukaan työnantaja saisi aloittaa esimerkiksi sähköpostien tunnistetietojen valvonnan pelkällä ilmoituksella, kun poliisi tarvitsisi siihen edelleen tapauskohtaisen luvan. Oikeusoppineet ovat asiantuntijalausunnoissaan yksimielisesti tuominneet lakiesityksen perustuslain vastaiseksi, vaikka liikenne- ja viestintäministeriön mukaan esitys ei riko perustuslakia.

– Perustuslakivaliokunta on todennut, että tämä ei ole perustuslain vastainen, eli virallisesti väite pitää paikkansa. Mutta pitää ottaa huomioon, että kaikki Suomen johtavat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat todenneet esityksen olevan perustuslain vastainen, Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Antti Kurvinen alleviivaa.

Kurvinen korostaa heidän ja muiden allekirjoittajien ymmärtävän kyllä lain tarkoituksen ja varsinkin it-alan sekä tietointensiivisten yritysten tarpeen seurata jollakin tavalla sisään ja ulos kulkevaa tietoa. Pelisääntöjä siis tarvitaan, mutta lain epämääräisyys huolestuttaa.

– Yhteisötilaajan käsite on hirveän epämääräinen. Meistä lakiesitystä voisi muuttaa sillä tavalla, että se koskisi ainoastaan yrityksiä. Tämä on hieman hätäisesti valmisteltu ja siinä on sudenkuoppia, Kurvinen toteaa.

Kurvinen katsoo Lex Nokian toteutuessaan mahdollistavan huvittaviakin tilanteita, missä esimerkiksi Keskusta-puolue voisi seurata ainakin teoriassa omien ministereidensä tietoliikennettä.

Ironisesti Lindén on perustellut uuden lain tarvetta muun muassa sillä, että juuri nykyinen lainsäädäntö on epämääräinen.

"Eivätkö kansanedustajat
tiedosta?"

– Tietoyhteiskuntalakien kantavana periaatteena on ollut sähköisten ja perinteisten viestintävälineiden yhtenäinen kohtelu. Onko nämä periaatteet kaikessa hiljaisuudessa haudattu vai eivätkö kansanedustajat todella tiedosta myöntävänsä työnantajille oikeuksia, jotka ovat verrattavissa kirjepostin ja puheluiden valvontaan, kysyvät järjestöjen puheenjohtajat.

Järjestöjen mukaan tietoyhteiskuntaa koskevan uuden lainsäädännön lähtökohtana eivät näytä olevan ihmisten tarpeet, vaan lakeja säädetään yksipuolisesti yritysten ja teollisuuden mittatilaustyönä.