It-viikko kaiveli selontekoa sen ilmestyttyä tammikuussa ja etsi tekstistä (pdf) tietoverkkouhkiin liittyviä linjauksia.

Selonteossa kyllä sanottiin selvästi Viron ja Georgian kokemusten osoittaneen, että "tietoverkkohyökkäykset ovat konkreettinen turvallisuusuhka".

Mutta Vihreiden varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi ei ole vaikuttunut. Selonteossa kun viitataan hänestä vain muutamassa kohdassa tietoverkkojen turvallisuuteen, eikä tekstistä löydy lukua, jossa olisi määritelty Suomen verkkopuolustuksen periaatteet - Viron ja Georgian kokemuksista huolimatta.

– Talvisotaan jouduttaessa Suomi oli laiminlyönyt varustehankinnat niin, että rintamalle lähetetyille sotilaille ei ollut aina tarjota muuta, kuin kokardi ja vyö, pääministerin mukaan nimetty malli Cajander. Mikäli Suomi joutuisi laajan verkkohyökkäyksen kohteeksi juuri nyt, meillä olisi käytössä digitaalinen malli Cajander, totesi Kasvi.

"Web War One"

Keväällä 2007 Virossa tapahtuneisiin pronssipatsasmellakoihin liittynyt palvelunestohyökkäys kaatoi valtion virastojen, pankkien ja tiedotusvälineiden nettisivut, ja tapahtumista käytetään nimitystä "Web War One", ensimmäinen nettisota.

Jyrki Kasvi arvostaa Viestintäviraston työtä Suomen tietoliikenneyhteyksien ja sähköisten palveluiden turvaamiseksi, mutta kysyy, mikä on viraston kriisivalmius, eli kyky toimia kriisitilanteissa, joissa netti on nykyaikana keskeinen taistelukenttä.

Puheenvuorossaan Kasvi myös katsoi, ettei Suomen verkkoturvallisuus ei ole aivan niin huonoissa kantimissa, kuin selonteosta voisi päätellä. Esimerkiksi puolustus- ja sisäministeriöiden yhteiseen Turvaverkko- eli Tuve-hankkeeseen ollaan investoimassa lähivuosina 209 miljoonaa euroa.

Hankkeen hinta ei ole Kasvin mielestä suuri, sillä ilman tietoliikenneyhteyksiä viranomaiset eivät pysty toimimaan. Ja juuri siksi ne ovat myös mahdollisen hyökkäyksen tärkeimpiä kohteita.