Lakiesityksessä edellytetään, että ennen kuin työsähköpostin tunnistetietoja aletaan käsitellä, työnantajan, taloyhtiön tai kirjaston on tehtävä ”asianmukaiset tietoturvallisuustoimenpiteet”.

Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola sanoo, että käytännössä tämä merkitsee internetin, nettisähköpostien, yhteisöpalveluiden ja pikaviestiohjelmien käytön estämistä työkoneilta

– Jos nämä tietoturvan perusasiat eivät ole kunnossa, työsähköpostin tunnistamistietojen seuranta on hölmöläisten hommaa, Aamulehden haastattelema Ristola sanoo.

Sulkulistalle joutuisivat siten esimerkiksi Gmail, Facebook ja Messenger. Lisäksi käyttökieltoon joutuisivat muistitikut ja kirjoittavat levyasemat.

Ristola huomauttaa, että työpaikan sähköpostiliikenteen seuraaminen ei auta yhtään mitään, jos työntekijällä on kuitenkin mahdollisuus tallettaa yrityssalaisuuksia muistitikulle tai vuotaa niitä Gmailin kautta.

Netin sulkeminen on siten ainoa vaihtoehto, mikäli työnantaja haluaa käyttää Lex Nokian suomia oikeuksiaan. Vaikka laki antaisi työnantajalle oikeuden seurata työntekijöidensä työsähköpostien tunnistetietoja, netinkäytön seuraamiseen työnantajalla ei ole oikeutta.

– Laki ei oikeuta työnantajaa seuramaan internetsurfailua, koska se ei voi aiheuttaa merkittävää haittaa järjestelmälle tai merkittävän yrityssalaisuuden vuotamista, Ristola vastaa Aamulehden kysymykseen, saako työnantaja seurata, kuinka paljon aikaa työntekijä viettää tietyillä internetsivuilla.