Torstaisen Internetin pelisäännöt -seminaarin puhujat olivat yhtä mieltä siitä, ettei verkkosivujen sisällön sensurointi kanna pitkälle internetin turvallisuuden lisäämisessä.

Sen sijaan internetin käyttäjien valveutuneisuuteen ja aktiivisuuteen perustuva vertaisvalvonta sekä yhteistyö käyttäjien, verkkopalvelujen tarjoajien ja viranomaisten välillä nähtiin tärkeinä verkkoturvallisuutta lisäävinä keinoina.

Internet-yhdistyksen puheenjohtaja Tommi Karttaavi painotti, että rajan vetäminen sallitun ja sensuroitavan verkkomateriaalin välille on hankalaa.

– Suodattaminen aloitetaan jostain, minkä haitallisuudesta jokseenkin kaikki ovat samaa mieltä, ja laajennetaan siitä pikkuhiljaa. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa onkin helpompaa pitää listaa sallituista kuin kielletyistä osoitteista, Karttaavi kärjistää.

Hän viittaa Suomen yrityksiin estää lapsipornosivuja internetissä.

Nettisensuurin käytännön ongelmat ja vaikea rajanveto olivat taas pinnalla viime viikolla Scorpions-albumin kansikuvan eston myötä. Scorpions-tapaus ei tosin liittynyt keskusrikospoliisin ylläpitämään estolistaan.

Saudit suvaitsevat
sensuurin

Internetin sensurointi liittyy myös maiden välisiin kulttuurieroihin. Teknillisessä korkeakoulussa opettava Timo Kiravuo vertasi esityksessään kulttuuristen ääripäiden, Saudi-Arabian ja Suomen, käytäntöjä ja totesi, että Saudi-Arabiassa yleinen mielipide pääasiassa tukee kansallisia verkon sensurointitoimenpiteitä.

Suomessa sensurointi on herättänyt runsaasti poliittista mielenkiintoa ja huolettanut muun muassa sananvapausaktivisteja.

– Sensuurilla on suurin vaikutus tavalliseen kansaan. Sensuroinnin ansioista kiellettyyn materiaaliin ei helposti törmää verkossa vahingossa, joskin sensuroinnin mukana verkosta poistuu myös sallittua materiaalia. Sensuroinnista puhuttaessa on otettava huomioon kyseisen maan sananvapauslaki, joka ulottuu puheen lisäksi myös siihen, mistä aiheista ihmisellä on oikeus verkossa lukea, Kiravuo muistutti.

IRC-Gallerian viestintäpäällikkö Matti Kari painotti palvelussa harjoitettavaa vertaisvalvontaa: internetin käyttäjät ovat parhaita verkkoon ladatun materiaalin valvojia.

Seminaarissa korostettiin, että verkkopalvelujen tarjoajilla on suuri vastuu ilmiantoihin vastaamisessa sekä sivuston sääntöjen luomisessa ja niiden noudattamisen valvonnassa. Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää arvioi hiljattain, että ilmiannot jäävät kuitenkin usein huomiotta.