Ministeri Suvi Lindén ulottaa niin sanotun Lex-Nokian koskemaan myös taloverkkoja ja kirjastoja.

Lindén kertoi asiasta vastauksessaan kansalaisjärjestö Effin avoimeeseen kirjeeseen.

Ministerin mukaan näiden toimijoiden kohdalla kyse ei voi olla yrityssalaisuuksien vuotamisen selvittämisestä, vaan käyttäjien luvattomasta käytöstä.

Kirjastojen, taloyhtiöiden tai yliopistojen pitää huolehtia lukuisista takeista kansalaisten oikeusturvaa kohtaan ennen kuin ne voivat ryhtyä käsittelemään tunnistamistietoja, Lindén sanoo.

Lindén muistuttaa, että kyse voi olla vain yhteisötilaajan merkittävästä haitasta tai vahingosta, joten jos taloyhtiön internet-liikenne hidastuu, ei tämä yksinään voi antaa isännöitsijälle oikeuksia käsitellä tunnistamistietoja.

Tietosuojalaki
voimaan 2004

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki tuli voimaan syyskuussa 2004. Lailla toteutettiin sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi. Lindénin mukaan uudella lailla teleoperaattoreita koskeva sääntely ulotettiin koskemaan myös yrityksiä ja muita yhteisötilaajia.

– Muutos oli suuri eikä osaa sen seurauksista osattu kaikilta osin ennakoida. Voidaan sanoa, että uudella sääntelyllä yksityisyyden suojan taso nostettiin, EU:n ellei koko maailman, tiukimmaksi.

Ministeri selvittää, että jo ennen lain voimaantuloa asetettiin sääntelyn toimivuuden seurantaa ja arviointia varten seurantaryhmä, jonka tehtäväksi asetettiin tarvittaessa myös aloitteiden tekeminen sääntelyn muuttamiseksi.

– Seurantaryhmässä havaittiin ongelmalliseksi väärinkäytössäännöksen käytännön soveltaminen yhteisötilaajien oikeutettujen etujen suojaamisessa. Yhteisötilaajien mahdollisuuksissa selvittää ja saattaa esitutkintaan omiin viestintäverkkoihinsa kohdistuneita tai niiden avulla tapahtuneita väärinkäytöksiä ilmeni vaikeuksia.

Viestintäministeriössä valmisteltiin keväällä 2006 luonnos hallituksen esitykseksi muun muassa yhteisötilaajien käsittelyoikeuksien selkeyttämiseksi luvattoman käytön ja yrityssalaisuuksien paljastamisen estämisessä. Luonnoksen valmistelua jatkettiin ministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli laatia uusi ehdotus lain väärinkäytöspykälän muuttamiseksi. Yksimielisen ehdotuksen jättäneessä työryhmässä oli edustajat useasta eri ministeriöstä ja kaikista työmarkkinakeskusjärjestöistä.

Ohjeen vastaisen käytön
selvittäminen

Lindén korostaa, että sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosesitys sallii tunnistamistietojen käsittelyn maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun tai viestintäverkon luvattoman käytön taikka viestintäpalvelun ohjeen vastaisen käytön selvittämiseksi.

– Luvattomalta käytöltä suojautumisessa on kyse muun muassa yhteisötilaajalle aiheutuvien taloudellisten menetysten estämisestä ja yhteisötilaajan käytössä olevan verkon toimintakyvyn turvaamisesta. Säännöksen taustalla ovat varsin suoraan yhteisötilaajan omaisuudensuojaan liittyvät intressit. Tällaisessa tilanteessa, jossa on kysymys yhteisötilaajan varallisuuspiiriin kuuluvan verkon luvattomasta käyttämisestä, on yhteisötilaajalla oikeudellisesti perusteltu intressi suojata omaisuuttaan luvattomalta käyttämiseltä.

Useimmiten luvaton käyttö voidaan ministerin mukaan estää tietoturvatoimenpiteillä ja käyttäjäoikeuksia hallinnoimalla.

– Esimerkiksi suurissa yrityksissä, yliopistoissa ja kunnissa verkot ovat laajoja ja niihin tulee käytännön syistä olla pääsy suurella joukolla ihmisiä. Tämä avaa myös mahdollisuuden erilaisille väärinkäytöksille. Verkkoon luvatta asennettuja laitteita ja palveluja voidaan havaita vika- ja häiriötilanteiden selvittämisen yhteydessä. Tällöin on tärkeää, että voidaan selvittää myös näiden laitteiden tai palveluiden liikennöintiin liittyviä tietoja, jotta saadaan selvyys siitä mistä väärinkäytöksessä on ollut kyse ja antaako se aihetta joillekin lisätoimille.