Dvd-salauksen kiertoon haetaan KKO:lta ennakkopäätöstä
13
Turre Legalin mukaan ainakin ainekset ennakkoratkaisuksi ovat olemassa. Hovioikeuden tuomio voidaan toimiston mukaan kumota useallakin eri perusteella.
Asianajotoimiston mukaan tapauksessa on kyse ensinnäkin siitä, onko dvd-elokuvalevyjen salaamisessa käytetty algoritmi lain tarkoittama tehokas tekninen suojakeino.
– Toisekseen on kysymys siitä, onko tämän salauksen purkamisesta – tarkemmin sanottuna purkualgoritmista ja sen toteutuksesta – keskusteleminen ja siinä yhteydessä tapahtuva tietojen levittäminen purkualgoritmin sisällöstä kiellettyä, valituspyynnössä todetaan.
Turre Legal huomauttaa, että valituslupaperusteena voidaan pitää ennakollisesti myös oikeuskäytännön yhtenäisyyttä. Toimisto viittaa, että Helsingin käräjäoikeudessa on vireillä vastaava dvd-elokuvalevyjen salauksen purkualgoritmin levittämiseen liittyvä tapaus, joka käsitellään 12. syyskuuta.
Helsingin hovioikeus kumosi toukokuun lopulla antamallaan päätöksellä käräjäoikeuden vapauttavan päätöksen niin sanotussa css-jutussa.
Hovin mukaan Mikko Rauhala ja toinen vastaaja syyllistyivät tekijänoikeuslain kieltämään tehokkaan suojauksen purkamiseen.
Rauhala on aikaisemmin tullut julkisuuteen omalla nimellään protestoidessaan Lex Karpelaa ja sen kieltämää "julkista keskustelua" salauksen purkumenetelmistä. Toinen vastaajista ei halua enää esiintyä julkisuudessa nimellään.
Purkaminen
välttämätöntä
Valituspyynnössä kerrotaan, että vastaaja Rauhala on ideoinut ja ylläpitänyt internetissä "Organisoitu
keskustelu"-nimistä keskustelufoorumia, jonne toinen vastaaja on lähettänyt itse laatimansa toteutuksen dvd-elokuvalevyjen salakirjoituksen purkualgoritmista
Turre Legalin kirjoitus korostaa, että dvd-elokuvalevyjen salauksen purkaminen on välttämätöntä, jotta kaupasta ostetun dvd-elokuvan voi katsoa. Esimerkiksi linux-järjestelmiin ei ole yleisesti saatavilla mitään muita kuin lisensoimattomia mediasoittimia.
Monikansallisten elokuvayhtiöiden etujärjestö DVD CCA (DVD Copy Control Association) lisensoi dvd-elokuvalevyjen virallista ja edelleen salaista purkualgoritmin toteutusta dvd-soitinvalmistajille. Elokuvalevyt on suojattu niin sanotulla css-suojausjärjestelmällä (Content Scrambling System). Siihen liittyy teknisesti monta eri osaa,
joista salakirjoitus on vain yksi; järjestelmän eräs toinen osa pyrkii estämään levyn sisällön kopioinnin.
Valituspyynnön mukaan Rauhalan ylläpitämällä foorumilla julkaistu salakirjoituksen purkualgoritmin
toteutus ohittaa css-suojausjärjestelmästä vain sen osan, joka estää elokuvalevyjen katselemisen mutta ei ohita lainkaan esimerkiksi kopiosuojausta; dvd-elokuvia katsellaan normaalisti levyltä salakirjoitus purkamalla, ja tällöin ei valmistu kopiota.
Css kierrettiin
kokonaan jo 1999
Turre Legal muistuttaa, että css-suojausjärjestelmä kierrettiin kokonaisuudessaan vuonna 1999, jonka jälkeen mikään osa siitä – salausalgoritmi mukaan lukien – ei ole ollut enää salainen.
Salausalgoritmin toteutuksia on sittemmin julkaistu useilla foorumeilla, ja vuoden 1999 jälkeen Internetistä on ollut myös vapaasti saatavissa runsaasti dvd-elokuvien katseluohjelmistoja (mediasoittimia), jotka rakentuvat lisensoimattomille salauksenpurkualgoritmin toteutuksille.
Valituspyynnössä korostetaan, että tavallinen loppukäyttäjä voi varsin helposti asentaa itselleen tällaisen mediasoittimen tai muun dvd-elokuvien katselemiseksi vaadittavan ohjelmakirjaston. Keskustelufoorumin käynnistäminen on liittynyt Rauhalan yhteiskuntapoliittiseen kampanjointiin tekijänoikeuslain uudistusta vastaan, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2006.
Turre Legal selvittää, että siitä alkaen, kun css-suojausjärjestelmä kierrettiin vuonna 1999, dvd-elokuvalevyjen salauksenpurkualgoritmista ja sen levittämisestä on tullut maailmanlaajuinen sananvapauskysymys, algoritmi on ollut eri muodoissa julkisesti saatavilla paitsi vastaaja Rauhalan foorumilta myös lukuisista muista lähteistä sekä ulkomailla että Suomessa.
Css-salausalgoritmin julkaisemisesta on käyty oikeutta myös muissa maissa vuodesta 1999 vuoteen 2004, jonka jälkeen DVD CCA lopetti kanteet ja on käytännössä passiivisesti hyväksynyt tilanteen.
Kommentit (13)
Huokaus.
Se mikä puuttuu on lupa käyttää näitä ohjelmia. Ja sitä tässä juuri yrittää "linuxistit" hankkia. Suoraan valtiolta, koska voit arvata mitä vastataan kun Pera Pohjanmaalta soittaa Ameriikkaan ja kysyy että pistättekö css:n avoimeksi?
Hiukan harhaanjohtava on tekstisi.
DVD katseluohjelmia on Linuxille, jolla lainkin mukaan voi katsoa DVD leffoja joissa on suojaus.
Nyt "Linuxistien" ja heidän ideologiansa mukaan kuten uutisessakin mainitaan ei ole laillista käyttää lisenssoimattomia vapaasti saatavia DVD katseluohjelmistoja.
Ja koska lisenssointi estää vapaan lähdekoodin levityksen, ei se tällöin käy vapaiden ohjelmistojen ideologiaan.
Yksinkertaisuudessaan: Linuxille on saatavissa DVD katseluohjelmistoja jotka on lisenssoitu ja joilla voi lainkin mukaan katsoa DVD leffoja. Ne vaan ei aina ole ilmaisia :) eikä vapaita lähdekoodiltaan.
Näinhän se nykytilanne valitettavasti on, mutta ei ole mitään syytä miksi salauksen kiertämisen tai siitä keskustelemisen pitäisi olla kiellettyä. Toivotaan, että perusoikeudet vievät KKO:ssa voiton jostakin muutaman firman lobbaamasta vanhentuneesta turhakelaista.
Ei kai normaalit ihmiset tieda miten kone toimii eli miten se skulaa. Taa vaan pelittaa ja tekee mita sattuy. Oon t'' silla pieni epliot. Ite luotan siihen etta joku viisas tkee kai ne osaa
Tämä minua ihmetyttää aina. Windows-maailmassa pidetään kaupallisia softia itsestäänselvyytenä ja niitä verrataan aina Linuxien OpenSource-softiin. Kukaan ei muista, että voi niitä vastaavia softia usein ostaa Linuxeillekin. Miksi kaiken pitäisi olla Linux-maailmassa ilmaista (Windows-käyttäjät tosin warettavat yleensä kaiken) ?
Tuo on kyllä niin tragikoomista, että ei sitä voi edes todeksi uskoa.
Nähtävästi et tiedä mitä eroa on "Free software" ja "Freeware"?
Free software ei tarkoita että sen pitäisi olla ilmainen, vaan että sen ohjelman täytyy olla vapaa. Ohjelmasta saa pyytää rahaa jos haluaa, mutta lähdekoodin täytyy olla vapaasti saatavilla ja muokattavissa.
Tällä ehkäistään vendor lock-in ja ohjelmien nopea kehittyminen.
Linux käyttöjärjestelmä on levinnyt joka paikkaan jo tehojen ansiosta ja siitä on saatavilla useita eri distroja kute mandriva ja ubuntu.
Vaikka linux "maailmassa" enemmä vapaita softia käytetää, on niitä kaupallisiakin käytössä. Se on vaan vaikeampaa kilpailla vapaiden kanssa kun ne kehittyvät niin nopeasti, osa vieläpä on jo kehittyneet.
esimerkiksi nero teki virheen kun ei alussa tarjonnukkaa linux versiota jote k3b tuli ohitse ja ku vuosia myöhemmi nero toi versionsa linuxille, k3btä ei siihe neroo vaihtanu kuin murto-osa.
Samat asiat on monella muulla softalla ja kun vapaita on tarjolla, ei maksullisille ole niinkää markkinoita A
Ei tästä ollut kysymys.
Tällä ehkäistään vendor lock-in ja ohjelmien nopea kehittyminen.
Tarkoitin sitä, että kun Windows-käyttäjä kokeilee jotakin Linux-distroa, niin yleensä kommentit ovat että se ja se ohjelma on ihan paska, mutta ei kuitenkaan olla valmiita ostamaan niitä samoja ohjelmia, jotka Windowsin kanssa olivat hyviä. Esimerkki: Matti Mäsä käyttää Windowsissa MS Officea ja Linuxin kanssa toteaa, että OpenOffice on ihan paska, mutta ei silti voi pistää muutamaa kymppiä Crossover Officeen. No, ihan sama. Syökää kaikki vaikka päänne.