Sähköinen äänestys pelottaa auditoinnista huolimatta

Oikeusministeriön tänään esittelemä, ulkoisen arviointiryhmän tekemä, auditointiraportti syksyllä testattavasta sähköisestä äänestysjärjestelmästä ei hälvennä kriitikoiden pelkoja.
Oikeusministeri tiedotti tänään Turun yliopiston matematiikan laitoksen tekemästä auditointiraportista. Siinä tutkijat arvioivat äänestyskokeilun olevan "vakaalla ja turvallisella pohjalla edellyttäen, että kaikki toimijat noudattavat annettuja pelisääntöjä."
Kriitikoiden mukaan järjestelmän liikesalaisuuksien piiriin kuuluvat osat tekevät siitä kuitenkin riskialttiin väärinkäytöksille.
Liikesalaisuuksien vuoksi myös järjestelmän auditoinnissa jouduttiin turvautumaan tietyin osin vaitiolosopimuksiin.
Kansanedustaja Jyrki Kasvin (vihr.) oli tarkoitus osallistua auditointiryhmän työskentelyyn vielä helmikuussa. Silloin Kasvi arveli joutuvansa allekirjoittamaan jonkinlaisen vaitiolosopimuksen.
– No joo, varsinaisessa auditointityössä olin mukana koeäänestyksissä, mutta sitten kun mentiin lähdekoodin tasolle, niin en koskaan allekirjoittanut vaitiolosopimusta, Kasvi sanoo.
Kasvi sanoo, että vaitiolosopimuksen allekirjoittaminen ja kunnollisen auditoinnin vaatima henkilötyömäärä alkoivat epäilyttää häntä.
– Näissä kielissä, mitä tässä on käytetty, mun kompetenssikaan ei ole ihan paras.
Myös kansalaisjärjestö EFFI päätyi samansuuntaiseen päätökseen. Sen edustajille tarjottiin mahdollisuutta osallistua auditointiryhmän toimintaan, mutta yhteistyö kariutui TietoEnatorin ja Scytlin vaatimaan salassapitosopimukseen.
"Oikeusministeriö ei yrityksestään huolimatta kyennyt edesauttamaan paremman salassapitositoumuksen syntymistä ja tästä johtuen Effi outuu raportoimaan järjestelmästä perustuen ainoastaan julkiseen materiaaliin", EFFI:n julkaisemassa raportissa todetaan.
Vaalikoneen vaatima
luottamus epäilyttää
Kasvi kritisoi järjestelmää, koska se vaatii kohtuuttoman suurta luottamusta. Monimutkainen järjestelmä sisältää julkisuudelta piilossa pysyviä osia.
– Pieni ryhmä avainrooleissa olevia ihmisiä pystyy väärentämään vaalituloksen, Kasvi sanoo.
Kansanedustajan mukaan äänestysjärjestelmän tulisikin olla perusluonteeltaan vainoharhainen. Nykyisessä järjestelmässä tämä toteutuu siten, että vaalivirkailijat valvovat toistensa tekemisiä.
– Sähköistä ääntenlaskua ei pohjimmiltaan suorita Oikeusministeriö tai vaalipiirilautakunta vaan itse asiassa järjestelmän ohjelmisto, tietoturva-asiantuntija Antti Vähä-Sipilä sanoo EFFI:n tiedotteessa.
































Kommentit (5)
...
Koko koodin tarkistaminen huolella veisi kuitenkin useita
henkilötyövuosia."
Minun on vaikeaa ymmärtää kuinka tälläisestä substanssista on voitu tehdä noinkin ruusuinen yhteenveto, bona fide.
"Vaikka ei olekaan mitään syytä epäillä ohjelmistoa vialliseksi, ei voida kokonaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että siihen on jäänyt virheitä tai tahalli-
sia heikkouksia."
Vai ei ole mitään syytä epäillä, että ohjelmistossa olisi bugi? Uskomatonta. Tämä ohjelmisto siis poikkeaa ratkaisevalla tavalla kaikista muista maailman ohjelmistoista?
toisalata kun ennen vaalejakiin on murtauduttu toisen puolueen järjestelmiin ja korkattu vaalivoitto, niin...
toisaalta Mitä pahaa kun sukulainen - olet söpö .jasu - haluaa urheilupäiväää päivää viettää thai - tyttöjen kanssa eikä maratonilla? Kerrotaanko kaikille?
mutta: systeemi on yhtä laho kuin sen tekijät (ja käyttäjät). aina on joku: "ei me tahaallaan sitä..." vetystelijöitä...
Siis muu hyöty kuin rahanansaitseminen TE`lle...
En millään keksi.
2. Aina on joku/jotku jotka voivat systeemin murtaa ja muuttaa vaikkapa äänimääriä. Aina. Puhun kokemuksen syvällä rintaäänellä.