Sähköisen äänestysjärjestelmän ulkopuolinen testaus tehdään "niin avoimesti kuin mahdollista", kertoi oikeusministeri Tuija Brax (vihr.).

– Kaikki järjestelmän epäkohdat tuodaan varmasti julki, Brax sanoi.

Epäkohdat käyvät Braxin mukaan ilmi julkisesta raportista, jonka Turun yliopiston matematiikan laitos tuottaa oikeusministeriölle.

– Mikäli ongelmia sitten esiintyy, niistä vedetään johtopäätöksiä, Brax sanoi.

Testaamista johtava professori Juhani Karhumäki kuitenkin arvioi, että raportista tehdään kaksi versiota: julkinen ja salainen.

– Todennäköisesti se tulee menemään näin, Karhumäki sanoo.

Oikeusministeri Brax puhui aiemmin tänään toimittajille oikeusministeriön tilaisuudessa, jossa esiteltiin TietoEnatorin ja Scytlin rakentamaa äänestysjärjestelmää.

Myöhemmin päivällä Brax painotti, että sopimukset liikesalaisuuksiaan varjelevien yritysten kanssa sekä vaalilain muutos tehtiin hänen edeltäjän, Leena Luhtasen (sd.), kaudella.

Braxin mukaan on sääli, etteivät julkisuus ja eduskunta kiinnittäneet jo silloin huomiota salassapitovelvollisuuksiin.

– En voi lähteä rikkomaan edeltäjäni tekemiä yksityisoikeudellisia sopimuksia ilman mittavia sopimusrangaistuksia, Brax sanoi.

Sähköisen äänestysjärjestelmän auditointiprosessia johtaa Turun yliopiston matematiikan laitos. Turkulaiset tohtoritason tutkijat testaavat muun muassa, miten hyvin järjestelmän kryptografiset protokollat toimivat.

Turkulaisten ohella järjestelmän auditointiin osallistuu kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.).

– Kyllä minä jonkinlaisen paperin joudun allekirjoittamaan päästäkseni katsomaan järjestelmää sisältä päin. Maito on jo maassa, Kasvi sanoi.

Kasvi pitää työryhmään osallistumista tärkeänä mahdollisesta salassapitosopimuksesta huolimatta.

– Liikesalaisuuksien suojeleminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että järjestelmän ongelmia ei saa arvostella julkisesti, Kasvi sanoi.

Oikeusministeriö on käynyt keskusteluja kansalaisjärjestö myös EFFI:n sekä vaalijärjestelmäasiantuntija Harri Hurstin osallistumisesta työryhmään.

– Tätä järjestelmää on kyllä testattu ja veivattu lukuisia kertoja kolmen vuoden aikana, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoi ja toivotti kriittiset äänet tervetulleiksi prosessiin.

Sähköisen äänestyksen pilottihankkeeseen on upotettu rahaa tähän mennessä noin 400 000 euroa. Jääskeläinen arvioi kustannusten nousevan lopulta 700 000–800 000 euroon.

Jääskeläinen ei usko, että sähköinen äänestäminen nostaisi radikaalisti äänestysintoa. Hyödyt liittyisivät ennen kaikkea ääntenlaskennan nopeutumiseen.

(Päivitys: Kommentteja Braxilta ja Kasvilta.)