- Mielestäni ihmisillä pitäisi olla oikeus myös tietää, kuka heidän tietojaan on käsitellyt ja käyttänyt,

Ihmisten on kansliapäällikön mukaan voitava luottaa siihen, että heidän perusoikeutensa toteutuvat myös verkkoympäristössä. Jokaisella on jo tällä hetkellä oikeus tarkistaa omat tietonsa julkisista rekistereistä,

Viljanen lähtee siitä, että ihminen omistaa itseään koskevat tiedot ja tästä syystä tarkastusoikeuden lisäksi hänellä pitäisi olla oikeus tietää, kuka on käsitellyt häntä koskevia tietoja. Näin ihminen voi myös itse varmistua häntä koskevien tietojen lainmukaisesta käsittelystä.

- Tietojen tarkastusoikeutta on hankalaa käytännössä käyttää. Seurannat ovat puutteellisia ja tarkastusoikeuden käyttö edellyttää usein hankalaa hakemusmenettelyä. Ainoastaan väestötietojärjestelmään on toteutettu helppokäyttöinen kansalaisliittymä tietojen tarkastusoikeuden käyttöä varten.

Euroopassa tämäntyyppiset julkisten rekisterien valvontaoikeudet ovat Viljasen mukaan yleisiä. Suomessa julkisen vallan olisikin varmistettava, että ihmisten luottamus tietoyhteiskuntaan säilyy tulevaisuudessa.

Viljanen korostaa, että luottamus julkiseen viranomaiseen on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen perusta, jolle yhteiskunta rakentuu. Luottamuksen säilyttäminen edellyttää  rekisteritietojen käsittelyn valvontaa, jotta tekniikkaa ymmärtämätönkin kokee verkon käytön turvalliseksi.

- Sähköisen asioinnin toimivuus edellyttää Suomessakin siirtymistä yhtenäisiin käytäntöihin. Pelkästään yksittäisten ihmisten lukuisat verkkoidentititeetit ovat tietoturvariski. Suomi on ollut sähköisen identiteetin luomisen kärkimaa, mutta kehitystä on hidastanut kansalaisvarmenteiden käyttöönoton hitaus, Viljanen arvioi.

Esimerkiksi Virossa jokaisella on kansalaisvarmenne, joka mahdollistaa luotettavan sähköisen asioinnin. Virossa voidaan esimerkiksi äänestää sähköisesti kotona käyttäen hyväksi valtion takaamaa sähköistä verkkoidentiteettiä.