– En ymmärrä, miten sähköpostin tunnistetiedot eroavat kirjepostista, jossa lähettäjän tiedot ovat näkyvillä ja saapuneita kirjeitä diarioidaan. Miksi perusoikeuksien kannalta sähköpostien lähettäminen olisi intiimimpää kuin kirjeet, viestintäministeri Suvi Lindén ihmettelee.

Hänen mielestä on tärkeää, että yrityksissä on selvät pelisäännöt sähköistä viestintää varten.

– Suurimmassa osassa yrityksiä ja yhteisöjä ei ole mitään ongelmia tällaisten asioiden kanssa. Meillä on yrityksiä, joissa keksinnöillä ja tuotekehityksellä on erittäin suuri taloudellinen arvo.

Työryhmän ehdotuksessa sanotaan, että ennen sähköpostitietojen tarkkailua yrityksellä pitää olla epäily yrityssalaisuuksien vuotamisesta. Yrityksen olisi ilmoitettava tietosuojavaltuutetulle jo etukäteen, että tunnistetietoja ryhdytään seuraamaan.

– Nyt ongelmana on se, että yritykset eivät ei ole saaneet kerätä näyttöä. Ja kun ei ole näyttöä, poliisi ei ryhdy tutkimaan. Tämä on se viesti, jonka olemme saaneet yrityksiltä, Lindén sanoo.

Tietoja epäilyn tueksi on kuitenkin vaikea hankkia, koska usein se edellyttäisi jo ennalta – siis laittomasti – tunnistetietojen urkintaa.

Yrityssalaisuuksia on Lindénin mukaan vuodettu yrityksistä sähköpostitse.  Hän myöntää, että salaisia tietoja voidaan välittää useilla muillakin keinoilla.

Oikeusoppineiden mielestä vaihtoehtoisilla keinoilla salaisuuksien vuotaminen olisi tekijän kannalta turvallisempaa kuin sähköpostissa.

– Tänä päivänä teknologia mahdollistaa sen, että tietyllä tasolla kaiken tallentamisen voi jäljittää.
Sähköisellä viestinnällä on suuri merkitys yritysten liiketoiminnassa. Euroopan unionissa Britanniassa voidaan terrorismilakien nojalla seurata sähköpostiliikennettä.

Suomi olisi oikeusjärjestelmiltään samanlaisista Pohjoismaista ensimmäinen, jossa sähköpostitietojen seuraamisoikeudesta säädettäisiin erityislailla.

– Muualla nämä asiat menevät henkilötietolainsäädännön kautta, jolloin niitä punnitaan intressiristiriitana. Silloin yrityksen asema on paljon vahvempi, koska työntekijä käyttää työaikaansa ja työnantajansa tietokonetta.

Lainmuutos on ministeriössä jo pitkällä. Lindénin mukaan työryhmän ehdotus on hyvin lähellä lopullista lakiesitystä. Se on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Valmistelutyöryhmässä olivat mukana keskeiset ministeriöt ja työmarkkinajärjestöt.

Lindén ei pyydä ehdotukseen enää lausuntoa oikeuskanslerilta, joka viime syksynä arvosteli edellisen työryhmän ehdotusta perusoikeuksien puutteellisesta huomioimisesta ja kansainvälisen vertailun puutteesta.

– Ehdotus on ollut laajalla lausuntokierroksella. Me olemme tehneet sen mihin olemme kyenneet. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on arvioida seuraavaksi esityksen perusoikeusnäkökulmaa, Lindén sanoo.

Yritysalaisuuksien suojan kehittäminen on kirjattu nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan.