Erilaisten tietojen ja tunnusten kalastelua nimitetään phisingiksi.

– Phising on yleistymässä selvästi, sanoo ylitarkastaja Mari Österberg Kuluttajavirastosta.

Kuluttajia pyydetään yhä usieammin kertomaan pop up -ikkunassa tai sähköpostiviestissä tili-, luottokortti- tai
henkilötietojaan.

Tarkoitus on tyhjentää pankkitilejä ja maksaa toisten luottokorteilla ostoksia.

Huijari voi pyytää tietoja naamioituneena pankin tai luottokorttiyhtiön edustajaksi. Tämä onnistuu esimerkiksi käyttämällä yhtiöiden logoja.

Ulkomailla huijarit ovat saavuttaneet menestystä. Kukaan ei myönnä, että he olisivat onnistuneet tyhjentämään pankkitilejä tai käyttämään luottokortteja paljon Suomessa.  

Luottokorttiyhtiö Luottokunnan lakimiehen Niina Hindrean mukaan luottokorttien väärinkäytöt ovat Suomessa yksittäistapauksia.

Rahoitustarkastuksen pankkitarkastajan Arto Sundströmin mukaan pankkitilien tyhjennykset netin kautta eivät ole onnistuneet Suomessa.

Ainakin osin tämä johtuu siitä, että ulkomaiset huijarit käyttivät aluksi kalasteluviesteissä huonoa suomen kieltä. Sundströmin mukaan näin ei ole enää.

Hänen mielestään kalasteluviestit ovat nykyään vakuuttavan näköisiä.

Kuluttajaviraston mukaan huijarit ovat laatineet  uhrilistoja henkilöistä, jotka ovat alttiita huijaamiselle.

– Uhrilista voisaan myydä, sanoo Österberg.

Ylitarkastaja Heikki Partanen Tietosuojavaltuutetun toimistosta ihmettelee, että huijausyritykset pystytään kohdentamaan netissä tietyille henkilöille.

Hänen mukaansa kyse voi olla myös siitä, että huijausviestejä lähetetään niin paljon, että huijauksille altis joukko tarttuu varmasti haaviin.