Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutosehdotus koskee niin sanottujen yhteisötilaajien eli muun muassa työnantajien oikeutta käsitellä viestintäverkkojen ja -palvelujen käyttöä koskevia tunnistetietoja. Lievimmissä tapauksissa kysymys olisi luvattoman käytön valvonnasta.

Vakavimmissa tapauksissa tunnistetietoja voitaisiin käsitellä sen selvittämiseksi, onko yritysten yrityssalaisuuksia tai valtionsalaisuuksia luovutettu vieraisiin käsiin. Työnantaja voisi tarkkailla sähköpostin käyttöä jo ennen konkreettisen yksilöitävissä olevan rikosepäilyn syntymistä.

Perusoikeudet tarkemmin puntariin

Lakiehdotuksen perusoikeusulottuvuuksia tulisi oikeuskanslerin mukaan selostaa ja punnita selvästi nykyistä hallituksen esitysluonnosta seikkaperäisemmin ja monipuolisemmin.

Tällä hetkellä luonnoksen perusteluissa on tarkasteltu ehdotettuja uusia säännöksiä lähinnä vain perustuslaissa turvatun omaisuuden suojan kannalta, koskien kustannusvastuussa olevien yhteisökäyttäjien, kuten työnantajien, taloudellisten oikeuksien turvaamista.

Nikulan mukaan perusoikeutena turvattu viestintäsalaisuuden suoja on luonteeltaan yleinen ja se kattaa kaikki viestintävälineet ja viestinnän muodot. Myös automaattiseen tietojenkäsittelyyn kuuluvilla välineillä ja menetelmillä lähetettyjen sähköpostiviestien ja tietoaineistojen tunnistetiedot kuuluvat perusoikeutena turvatun viestintäsalaisuuden piiriin.

Viestintäsalaisuuden suojan ydinalueeseen tunnistetiedot eivät kuulu. Tämä ei silti merkitse sitä, että tunnistetietojen käyttö olisi ehdoitta mahdollista kunhan asiasta säädetään lailla, lausunnossa (pdf) todetaan Oikeuskanslerinviraston mukaan.

Työnantajilla ja muilla yhteisötilaajilla voi olla sinänsä hyväksyttävä tarve saada tietoja omistamiensa ja hallitsemiensa viestintäverkkojen ja tietopalvelujen käytöstä. Erityisesti niin sanotun luvattoman käytön seurantaa koskevien säännösten uudistamista tulisi lakiehdotuksen perusteluissa tarkemmin arvioida ja punnita, kansleri katsoo.

Lainsäädäntöuudistukseen liittyen on tärkeätä harkita, onko yksittäistä työntekijää koskeva viestintäverkkojen ja -palvelujen käytön kattava valvontatoiminta ja siinä saatu tunnistetietojen laajuus ja määrä oikeassa suhteessa toiminnan lopulliseen tuloksiin verrattuna.

Kansainvälinen vertailu uupuu

Viestintäverkkojen valvontavaltuuksia ja tiedonhankintamenetelmiä on lailla uskottu eräissä tapauksissa poliisi- tai muulle ulkopuoliselle valvontaviranomaiselle. Niiden käytöstä päättää joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta riippumaton tuomioistuin.

Omistajalla, muun muassa viestintäverkkoja ja tietopalveluja omistavilla ja hallitsevilla yrityksillä, on tiettyyn rajaan ulottuva oikeus suojella omaisuuttaan ja estää sen väärinkäyttöä. Uusi lainsäädäntö tekisi mahdolliseksi sen, että viestintäverkkojen omistaja voisi joissakin tapauksissa käyttää keinoja, joita edes rikostorjunnan ja -tutkinnan erityisviranomainen, poliisi, ei voisi käyttää.

Lisäksi esityksestä puuttuu kokonaan kansainvälinen lainsäädännöllinen vertailu eikä muita ministeriöitä ole asian valmistelun yhteydessä kuultu. Puutteet eivät ole oikeuskanslerin lausunnon mukaan kyseisen lainsäädännön yleinen merkitys ja soveltamisalan laaja-alaisuus huomioon ottaen puolustettavissa.