Esityksessä yrityksille annettaisiin oikeus seurata työntekijöidensä sähköpostiliikennettä yrityssalaisuuksien vuotamisen estämiseksi.

- Tässä käydään arvotaistelua. Vastakkain ovat yritysten liikesalaisuuden suoja ja ihmisten perusoikeussuoja ja ihmisoikeussuoja. Suomi on halunnut lukeutua oikeusvaltioksi, jossa ihmisoikeuksia kunnioitetaan, Lehtonen sanoo.

Lehtosen mielestä ministeriön pitäisi nyt huolellisesti miettiä painotetaanko lakiesityksessä ihmisten oikeuksia vai yritysten omaisuuden suojaan kuuluvia yrityssalaisuuksia.

- Jos me vähättelemme kovasti perus- ja ihmisoikeuksia, tulemme pian tilanteeseen, jossa Suomen erottaminen Hitlerin kolmannesta valtakunnasta ja Neuvostoliitosta on vaikeaa.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen (sd.) pyysi torstaina oikeuskanslerilta kantaa valmistelussa olevassa tietosuojalain muutoksesta.

Perusoikeuksien lisäksi uudessa tietosuojalaissa on kysymys yritysten valtuuksista käsitellä tunnistamistietoja.

Poliisi tarvitsee Suomessa tuomioistuimen luvan teletietojen tutkimukseksi. Nyt yrityksille kaavaillaan ainoastaan ilmoittamisvelvollisuutta tietosuojavaltuutetulle ennen tunnistamistietojen käsittelyä.

- Yleisesti ottaen suhtaudun hyvin suurella varauksella tällaiseen työnantajan oikeuksien laajentamiseen. Asiallisesti ottaen työnantaja saisi nyt pidemmälle menevät valtuudet kuin poliisilla on rikosten selvittämisestä, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Pekka Koskinen sanoo.

Professori Lehtosen mielestä näkemys siitä, että sähköpostia valvomalla voitaisiin suojata paremmin liikesalaisuuksia on hyvin ongelmallinen.

Loukkaamattomia oikeuksia

Perustuslaissa luottamuksellisen viestin suojassa samaistetaan hänen mukaansa postisalaisuus, puhelinsalaisuus ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus, jonka piiriin henkilökohtaiset sähköpostit kuuluvat. Perustuslaissa nämä oikeudet ovat loukkaamattomia.

- Perustuslakiin on kirjoitettu edellytykset, joilla lakiin voidaan kirjoittaa poikkeuksia. Sähköposteihin puuttuminen olisi yksipuolista, koska vastaavaa valvontaa ei ole postin ja puhelimen osalta. Nykyaikaisessa mobiiliverkossa kaikki se, mitä voidaan välittää sähköpostissa, voidaan levittää myös matkapuhelimella. Se taas kuuluu puhelinsalaisuuden piiriin.

Yritysten väitteet, että salaisuudet vuotavat ulkopuolisille sähköpostissa on Lehtosen mielestä kyseenalainen. Yritysvakoilijan kannalta on olemassa huomattavasti turvallisempia keinoja.

- Tietoja voi tallentaa usb-muistitikulle ja kätkeä se vaatteisiin. Piirustuksista tai vastaavista voi ottaa digikameralla kuvia ja piilottaa muistikortti. Vanhanaikaisin tapa on tallentaa tieto cd-levylle ja lähettää se yrityksen kirjeessä talon ulkopuolelle. Kirjekuorta ei saa avata kukaan muu kuin vastaanottaja.

Pieni Reuna-alue

Sähköpostin valvonta on vain yksi pieni reuna-alue, jolla ei Lehtosen mielestä vaikuteta kokonaisuuteen. Se ei siis sanottavasti parantaisi liikesalaisuuksien suojaa.

Suomessa säädettiin vuonna 2004 laki työelämän tietosuojasta ja uudistettiin sähköisen viestinnän tietosuojalakia. Se oli Lehtosen mielestä kova paikka monille yrityksille.

- Suomessa monet yritykset seurasivat hyvin yleisesti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa laittomasti työntekijöidensä sähköposteja. Tästä traditiosta ei nyt selvästi pystytä irtaantumaan.

Hyvä henkilöstöpolitiikka olisi hänen mielestään tehokkain keino yritysturvallisuuden takaamiseksi.

- Oleellinen kysymys on se, miksi salaisuuksia vuodetaan ulkopuolisille, Lehtonen sanoo.