Muutosten myötä yrityksille tulisi oikeus käsitellä työntekijöidensä sähköpostiliikenteen tunnistetietoja viestintäverkkojensa luvattoman käytön paljastamiseksi. Sitä mitä luvaton käyttö tarkoittaa, ei esityksessä kerrota.

Kasvi korostaa, että suomalaisen oikeuskäytännön mukaan poliisi hoitaa rikosten tutkinnan ja tuomioistuin päättää, onko rikosta tapahtunut. Jos yrityksessä epäillään työntekijän käyttävän sähköpostia rikollisiin tarkoituksiin, sen on tehtävä asiasta tutkintapyyntö poliisille. Jos kyse on niin vakavasta rikoksesta, että sen selvittämiseksi voidaan lain mukaan käyttää teletunnistetietoja, poliisi anoo tuomioistuimelta siihen luvan.

- Jos yrityksille annetaan poliisiin valtuudet työntekijöidensä televalvontaan, tätä toimintaa on myös valvottava yhtä tiukasti kuin poliisin toimintaa. Kun tietää, millaisia inhimillisiä jännitteitä monella työpaikalla on, on vain ajan kysymys, että näitä valtuuksia alettaisiin käyttää väärin, Kasvi toteaa.

"Ei oikeusturvaa"

Työntekijällä ei olisi liikenne- ja viestintäministeriön esityksen mukaan minkäänlaista oikeusturvaa, Kasvi katsoo. Palkolliselle ei tarvitsisi edes jälkeenpäin kertoa, että hänen sähköpostiliikennettään on seurattu.

Kasvi ihmettelee, mitä hyötyä teletietojen urkkimisesta olisi työnantajille.

- Ei kai kukaan olisi niin hullu että lähettäisi tämän lain voimaantultua luottamuksellisia tietoja työnantajan sähköpostista. Minä ainakin kopioisin tiedot muistitikulle ja lähettäisin sen kirjekuoressa. Sitä työnantaja ei ainakaan vielä saa avata.

Kasvin mielestä lakiesitys on ristiriidassa perustuslakiin kirjatun luottamuksellisen viestin suojan kanssa. Esitys on vietävä perustuslakivaliokuntaan, joka saa sitten pohtia onko perustuslailla tässä maassa enää arvoa, Kasvi perää.

Kasvi myöntää että lain uudistaminen on tarpeen, sillä se on ristiriitainen ja teknologiaa koskeva käsitteistö harhaanjohtavaa. Samojen sanojen on tarkoitettava samoja asioita laissa ja lain ulkopuolella.