Kirjaudu ▼
 

Vastaväite: ”Urbaani legenda” internetin synnystä on totta

Ruutukaappaus
Vastaväite: ”Urbaani legenda” internetin synnystä on totta
Wall Street Journalin maanantainen todistelu siitä, että Internet olisi yksityisyritteliäisyyden tuote ei pidä paikkaansa, kirjoittaa Michael Hiltzik. Hänen mukaansa Gordon Crovitzin urbaaniksi legendaksi kutsuma historia pitää paikkansa.
26.7.2012 13:03
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Pulizer-palkinnon voittanut Michael Hiltzik kiittelee Gordon Crovitzia siitä, että tämä lainaa hänen kirjaansa Xerox Parcista, mutta sanoo kirjansa todistavan juuri päinvastoin kuin Crovitz väittää.

Hiltzik purkaa Crovitzin kirjoituksen palasiksi Los Angeles Timesin kirjoituksessaan.

Crovitz lainaa Arpanetin rahoittajana toiminutta Robert Tayloria väärin sekoittamalla termit ”an Internet" ja "the Internet". Hiltzik sanoo, että Taylorin lausunto viittasi internetin tekniseen määritelmään.

– Bob Taylor on ystäväni ja luulen, että voin sanoa vastaväitteitä pelkäämättä, että hän on ylpeästi sitä mieltä, että valtion rahoittama Arpanet oli hyvin aidosti tämän päivän internetin esimuoto.

– Eikä Arpanetin tuki ollut vaatimatonta, vaan se oli vahvaa ja totaalista. Bob Taylor oli tärkein yksittäinen henkilö internetin historiassa ja hän oli sitä juuri valtion virkamiehen roolissa.

Crovitz näyttää olleen vähän hämmennyksissään myös internetin perusliikennekäytännössä tcp/ip:ssä.

– Hän antaa sen kehittämisestä kunnian Vinton Cerfille mainitsematta kehitykseen osallistunutta Robert Kahnia. Samalla hän lukee internetin hyperlinkit Tim Berners-Leen ansioksi.

Hiltzikin mukaan Cerf ja Kahn todella kehittivät tcp/ip:n, mutta he tekivät sen valtion maksamana sopimushankkeena. Hyperlinkkien kehittämisen kunnia ei kuulu Berners-Leelle, vaan Doug Engelbartille, joka esitteli ne vuonna 1968. Berners-Lee kehitti World Wide Webin, mutta hän teki työnsä Euroopan valtioiden tutkimuskeskuksen Cernin palveluksessa.

∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇

Hiltzik viittaa myös myös Cerfin omaan lausuntoon, joka hän kirjoitti vuonna 2009. Sen mukaan Arpanet, jonka parissa hän työskenteli, johti loppukädessä internetiin.

Ethernetissäkin Crovitz on hakoteillä. Hiltzik kirjoittaa, ettei Bob Metcalfen ja David Boggsin Xerox Parcissa kehittämä ethernet suinkaan ollut internetin edeltäjä kuten Crovitz väittää. Se oli ja tietoliikennekäytäntö tietokoneiden keskinäiseen yhdistämiseen ja niiden yhdistämiseen ulkopuolisiin verkkoihin, sellaisiin kuin internet. Lisäksi Metcalfen inspiraatio pohjautui Alohanetiin, joka oli Arpan rahoittama Havaijin yliopiston projekti.

– Lopputulema on se, että tämän päivän internet syntyi valtion hankkeena. Itse asiassa ilman Arpaa ja Bob Tayloria sitä ei olisi syntynyt. Yksityisillä yrityksillä ei ollut mitään mielenkiintoa näin visionääriseen ja monimutkaiseen hankkeeseen, jonka kaupalliset mahdollisuudet olivat kyseenalaisia. Todellakin, yksityinen korporaatio, jolla silloin oli monopoliote Amerikan tietoliikenneverkoista, AT&T, vastusti kynsin ja hampain Arpanettiä.

Hiltzik kiittelee byrokraatteja vielä lisää:

– On totta, että internet alkoi kasvaa sen jälkeen kun se yksityistettiin vuonna 1995. Mutta ennen kuin jotain voidaan yksityistää, sen pitää olla ensin valtion omistuksessa. On kunniaksi ”valtion byrokraateiksi” haukutuille, että he ymmärsivät ajan tulleen lapsen vapauttamiseen.

26.7.2012 13:03
Lisää suosikkeihin

Henkilökohtaiselle suosikkilistalle tallentaminen vaatii kirjautumista.

KirjauduRekisteröidy
Lähetä kaverille
Tulosta (HTML)
Tallenna (PDF)

Kommentit (9)

Sivut: 1
EdellinenSeuraava

Anonyymi
Joo, ensimmäistä kommentoijaa komppaan. Nettiä tuli käytettyä useita vuosia ennen vuotta 1995 tai www:tä. Ja hyperlinkitettyjä dokumenttejakin olen käyttänyt jo 80-luvun lopulla.
Anonyymi: vai olisiko kanki 26.7.2012 14:39

Anonyymi
Internet keksittiin Neuvostoliitossa, josta idea päätyi jenkkivakoilijoiden raporttien kautta JFKoon pöydälle. Jenkit halusivat samanlaisen ja kehittivät Arpanetin.

Internet ei koskaan ottanut tuulta siipiensä alle Neuvostoliitossa, jossa se oli tarkoitettu tehtaiden väliseen viestintään.

Arpanettiähän käytti USAn kommunistisin organisaatio eli armeija. Neukkujen olisi pitänyt itse ottaa ensin internet puna-armeijan käyttöön niin siitä olisi saattanut tulla jotain.
Anonyymi: Jenkkien teollisuusv 26.7.2012 19:13

Anonyymi
Internet keksittiin Neuvostoliitossa, josta idea päätyi jenkkivakoilijoiden raporttien kautta JFKoon pöydälle. Jenkit halusivat samanlaisen ja kehittivät Arpanetin.

Internet ei koskaan ottanut tuulta siipiensä alle Neuvostoliitossa, jossa se oli tarkoitettu tehtaiden väliseen viestintään.

Arpanettiähän käytti USAn kommunistisin organisaatio eli armeija. Neukkujen olisi pitänyt itse ottaa ensin internet puna-armeijan käyttöön niin siitä olisi saattanut tulla jotain.


Perusteletko vielä, "USAn kommunistisin organisaatio eli armeija" -lauseesi.

Miten armeija on kommunistinen?
Miksi kommunistinen armeija puolustaisi "vapainta" markkinaa?
Voiko kommunisti-sanan liittää mihin tahansa lauseeseen?
Ymmärrätkö kommunisti-sanan merkityksen?
Anonyymi: Bolsevikki, Stalinis 26.7.2012 19:43

Anonyymi
No onhan tässä lehdessä ollut aiemminkin avuttomia, itseään silmät kirkkaina toimittajiksi kutsuneita, mutta nyt mennään jo pohjamutia... *Syvä huokaus*
Anonyymi: Myllykirjeitä... 26.7.2012 23:17

Anonyymi
eiköhän pysytä asiassa...
Anonyymi: what? 27.7.2012 14:23

Anonyymi
Tärkeimmän haku- ja vakoilukoneenkin algoritmeineen kehitti valtion virasto.

Myöhemmin sille luotiin businessjulkisivu. Sen nimeksi tuli hassu Google. Yhtiön luojiksi palkattiin pari kirkasotsaista nörttiä (”don't be evil”) ja myöhemmin yksi aito goblin (”privacy is for miscreants only”)

Ja se virasto oli nimeltään NSA, lyhyesti ja ytimekkäästi.
Anonyymi: __666__ 9.8.2013 0:34

Anonyymi
Armeija on aika kommunistinen! Propsit asian hoksaajalle yllä.

Ja kommuunimuotoinen.

Toki jossain ruotsissa saattaa olla verkkopäiden individualistiarmeija, jossa on jopa itsenäisiä ja voittoa tekeviä enterprise-lohkoja ja aitoa kilpailua. Sissiryhmä vain 9.99!! USA:ssa sitä osaa voimista kutsutaan nimellä CIA: coca vain 9.99usd /g
Anonyymi: _kudos_ 9.8.2013 0:40

Anonyymi
kommentoijaa komppaan.


Mikä rytmi, tahtilaji ja tempo?
Anonyymi: keijo_komppaa 9.8.2013 0:43

Anonyymi
Maailman kuuluisimman ter rroristijärjestönkin kehitti USA:n valtion virasto.

Pääarkkitehti asiassa oli 70-luvun lopulla Zbigniew Brzezinski (mm. b. obamalaman turvallisuuspoliittinen neuvonantaja).

Brzezinskistä löytyy kuvia (hänen kirjastaan skannattuja), joissa hän tähtäilee juuri noihin aikoihin AK-47:lla O sama b in l adenin kanssa.

Ryhmä perustettiin zbigniewin omien sanojen mukaan "ge o p oliittiseksi a seeksi".

Nimen ryhmä sai vasta vuonna 1998.

Nimeksi tuli eräässä oikeuskäsittelyssä al q aida (rekisteri).

Sitä se oli alusta saakka: rekisteri sisseistä, jotka olivat käytettävissä neukkuja vastaan Afganistanissa. Ja se ryhmä oli ja on vieläkin perustajiensa kontrollissa ja tärkein työkalu konflikteja luotaessa (pa tsy).
Anonyymi: 6V_xz 9.8.2013 0:51
Sivut: 1
EdellinenSeuraava
Ohjeet: Pysy aiheessa ja kirjoita napakasti. Muista, että haastateltavilla, kanssakeskustelijoilla ja toimittajilla on oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen. Ole kohtelias, äläkä tarkoituksella provosoi tai hauku muita keskustelijoita. Taloussanomat varaa oikeuden poistaa asiattomat viestit.
Lue koko keskusteluetiketti
Varaa oma nimimerkkisi Taloussanomien uutiskommentointiin rekisteröitymällä käyttäjäksi tai kirjaudu sisään.

Rekisteröityminen ja nimimerkin varaus eivät ole pakollisia.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
Olet kirjautunut sisään, muttet ole vielä valinnut omaa, muille käyttäjille näkyvää nimimerkkiäsi. Varaa nimimerkki omaksesi kirjoittamalla se nimimerkki-kenttään.

Varauksen jälkeen muut eivät voi käyttää nimimerkkiäsi ja se näkyy automaattisesti kaikissa kirjoittamissasi viesteissä.

Huomioithan, ettei nimimerkkiä ei voi muuttaa jälkikäteen.

Nimimerkissä saa käyttää ainoastaan kirjaimia ja numeroita. Sen minimimitta on viisi merkkiä ja maksimi kaksikymmentä merkkiä.
 
Viikon kommentoiduimmat