Sähköisen viestinnän elinkeinopolitiikkaa pohtinut työryhmä luovutti loppuraporttinsa (pdf) viestintäministeri Suvi Lindénille (kok) torstaina. Ryhmä esittää valikoiman keinoja, joilla voidaan edistää sähköisen viestinnän yritysten ja koko Suomen tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Työryhmän mielestä Suomen hallituksen tulisi laatia seuraavaan hallitusohjelmaan uusi, eri hallinnonalojen politiikat yhdistävä ohjelma, joka tähtää täysin digitaalisen Suomen rakentamiseen.

Mittavan ohjelman aloittaminen on raportin tekoon osallistuneen viestintäneuvoksen mukaan käytännön pakko, vaikka edellisiä tietoyhteiskuntaohjelmia on arvosteltu tuloksettomuudesta. Tietoyhteiskunnan väsymystilasta tai alkuinnostuksen jälkeisestä krapulasta on toivuttava, jos Suomi halutaan uuteen nousuun.

– Suomessa ja itse asiassa lähes kaikissa OECD-maissa on päädytty siihen, että esimerkiksi ilmastonmuutosta tai väestön ikääntymistä ei yksinkertaisesti ratkaista muuten kuin, että otetaan tieto- ja viestintäteknologia (ict) oikein tosissaan huomioon, Ismo Kosonen liikenne- ja viestintäministeriöstä painottaa. Ict ei ole vain tietotekniikkagurujen juttu, vaan läpäisee koko yhteiskunnan.

Vastauksia
kritiikkiin

Valtiontalouden tarkastusvirasto on kritisoinut erillisissä raporteissaan ensin julkisen sektorin tietotekniikkahankintoja ja myöhemmin yritysten sähköisen liiketoiminnan kehityshankkeita. Työryhmän esitys käsittelee molempia pulmia puuttuen julkisen sektorin taitovajeeseen it-hankinnoissa ja toisaalta pk-yritysten vajavaiseen it-osaamiseen.

Julkisen sektorin hankintojen tulisi olla innovatiivisia ja yhdistettävissä muihin hallinnon palveluihin, työryhmä katsoo. Tätä tulisi lisätä erityisesti kunnissa. Lääkkeeksi esitetään työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistä projektia.

Esimerkiksi pilvi, eli ohjelmistojen ostaminen ja käyttäminen palveluna internetistä, on uusi haaste, joka pakottaa miettimään hankintalainsäädäntöä uusiksi. Nykylaki nimittäin sopii huonosti yhteen pilven ajatusmallin kanssa, missä tuotteita kehitetään matkan varrella. Laki olettaa, että hankinnat määritellään hyvin tarkasti etukäteen.

Yrityspuolella työryhmä ehdottaa, että toimialajärjestöjen myötävaikutuksella synnytettäisiin kaupallisia organisaatioita, joilta yritykset voisivat jatkossa saada asiantuntija-apua tieto- ja viestintäjärjestelmiensä kehittämiseen.

– Suomi saa kansainvälisissä e-vertailuissa erityisen huonoja pisteitä siinä, miten pk-yritykset käyttävät hyväkseen internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä on tiedostettu myös yrittäjäjärjestöissä, Kosonen taustoittaa.

– Nyt tarvitaan positiivista ja koordinoivaa it-pulssia, Kosonen kokoaa ja huomauttaa, että tietotekniikan avulla voidaan työn tuottavuuteen saada merkittävä lisä.

Ministeri kannattaa
uutta ohjelmaa

Ministeri Lindén kiinnittää LVM:n tiedotteessa huomiota tieto- ja viestintätekniikan uusien sovellusten hyödyntämiseen pieneen tai keskisuureen teollisuuteen kuuluvissa yrityksissä (pkt)

– Tässä meillä on tutkimusten mukaan parantamisen varaa. Asia on erittäin tärkeä, koska Suomen talouden tuleva nousu näyttää olevan paljolti pkt-yritysten varassa. Sähköinen lasku, sähköisten kauppapaikkojen perustaminen ja monet muut uudet sovellukset voidaan ottaa käyttöön melko nopealla koulutuksella ja kohtuullisin kustannuksin.

Lindén kannattaa työryhmän esitystä kansalliseksi yhteistyöhankkeeksi ja aloittaa lähiaikoina keskustelut asiasta yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Rekisterit
auki

Muualla raportissaan työryhmä heijastelee selvitysmies Paul Paukun ajatuksia julkisen tiedon saatavuudesta verkkopalveluissa. Paukku esitti kesäkuussa Suomeen Googlen tapaista hakukonetta erilaisen viranomaistiedon saattamiseksi kansalaisille.

Työryhmän mukaan julkisen sektorin tietojen tulisi olla nykyistä helpommin yksityisten yritysten käytettävissä näiden tarjoamissa digitaalisissa verkkopalveluissa. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi kartat, lainsäädäntö, tilastot ja erilaiset rekisterit.