Paul Paukun kantaaottava raportti (pdf) on helppotajuinen verrattuna tyypillisiin valtionhallinnon piirissä rustattuihin selvityksiin. Yksi konkreettinen esitys on julkisen sektorin tuottaman tiedon nykyistä huomattavasti avoimempi tarjoaminen kansalaisten ja yritysten käyttöön.

– Kaikki yhteiskuntaa koskeva viranomaistieto julkaistaan verkossa helposti käytettävässä muodossa: tieto julkaistaan eri viranomaisten toimesta yhtenäisten rajapintojen kautta yksityisyyden suoja säilyttäen, ja tiedot viranomaistietokannoista otetaan käyttöön Google-tyyppisen hakukoneen/karttojen kautta ilmaisena julkisena palveluna, Paukku tahtoo selvityksen mukaan.

Julkiset sähköiset palvelut - kehittämisen pullonkaulat -selvityksessä halutaan tuoda esille seikka, joka ei teknologiapainotteisessa keskustelussa aina tule esille: tietoyhteiskunnan tulee olla hyvinvointiyhteiskunnan seuraava vaihe.

– Avoimet tietopankit luovat avointa toimintaa ja auttavat uusien työpaikkojen syntymistä. Tällaiset tietopankit myös helpottavat itse kunkin arkisia askareita ja harrasteita, Paukku toteaa. Hän luovutti selvityksensä viestintäministeri Suvi Lindénille maanantaina.

Lindén olikin samoilla linjoilla Paukun kanssa avoimuudesta: kun kerran kaikenlaista tietoa kerätään julkisilla varoilla, niin silloin tiedon pitäisi olla avointa, kunhan yksilön tietosuojaa kunnioitetaan.

– Hallinnon avoimuutta tiedon tasolla ja kansalaislähtöisten palvelujen innovointia tukisi merkittävästi julkisten tietovarantojen avaaminen ja turhien esteiden poistaminen tietorekisterien käytöltä. Korostan siten hallinnon yhteisiä toimia tiedon saatavuuden parantamiseksi, jotta sähköiset palvelut voivat tehokkaasti kehittyä, toteaa Linden.

Not invented
here

Suomalaisen tietoyhteiskunnan muutokselle on olemassa sosiaalinen ja liiketaloudellinen tilaus. Selvityksen mukaan menestys perustuu avoimeen ja ketterään yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä.

Paukku käy selvityksessään läpi toimenpiteitä, joita tarvitaan julkisten sähköisten palvelujen edistämiselle. Käytännössä kysymys on kuuden kohdan listasta, jossa jokainen kohta saa osakseen rakentavaa kritiikkiä.

Kohdat ovat:
1. Organisoituminen ja yhteinen toimintamalli
2. Hankintalainsäädännön uudistaminen
3. Yhteistyö liike-elämän kanssa
4. Palvelukeskukset
5. Yhden palveluluukun periaate
6. Verkkoyhteisöjen hyödyntäminen

Kolmas kohta, eli yhteistyö liike-elämän kanssa,  tarttuu muun muassa siihen, että yhteinen kieli puuttuu julkishallinnon ja liike-elämän väliltä. "Not invented here"- syndrooma saa aikaan sen, että valtio rakentaa tyhjästä sitä mitä markkina jo käyttää.

Ratkaisuksi ehdotetaan esimerkiksi yhteistä foorumia ict-päättäjille, jota selvityksessä verrataan valtakunnalliseen maanpuolustuskurssiin. Lindén oli heti myötämielinen ajatukselle.

– Selvityksen konkreettisia esityksiä voidaan suunnata toimiksi laajapohjaiselle yhteistyölle sähköisten palvelujen kehittämisessä. Esimerkiksi yhteinen foorumi ict-päättäjille valtakunnallisen maanpuolustuskurssin hengessä tullaan toteuttamaan poikkitoiminnallisena tietoyhteiskunta-akatemiana, Lindén lupaa.

"Ei liirum-
laarumia"

Paul Paukku lyö myös pöytään kovia tavoitteita julkishallinnolle. Vai miltä kuulostaa ajatus esimerkiksi siitä, että 25 prosenttia kouluista on verkko-opistoja vuonna 2012?

– Selvityksen tarkoitus on nostattaa keskustelua, eikä olla mitään liirumlaarumia. Tuo koulutustavoite on heitto. Jos näistä asioista ei keskustella, niin periaatteessa mitään ei tapahdu, Paukku selittää.

– Mutta yrityspuolellahan työpaikkaan tai ammattiin liittyvää kouluttautumista on jo hyvin paljon täysin verkkopohjaisena. Ja normaalissa kouluyhteisössä, missä nuoret ovat teini-iässä jo sisäistäneet koulunkäynnin ajatuksen, niin aika moni perusasia voidaan viedä verkkoon.

Olemassa olevia
ratkaisuja käytettävä

Raportissa korostetaan myös sitä, että eri tietoyhteiskuntahankkeiden toteuttaminen tarvelähtöisesti ja jo olemassa olevia ratkaisuja hyödyntäen tuo säästöjä ja tehokkuutta toimintaan, nopeuttaa projekteja ja mahdollistaa käyttäjäystävällisemmät palvelut.

Selvitysmies Paukku peräänkuuluttaa ohjauksen tehostamista ja yhteisten kaikkia osapuolia sitouttavien toimintamallien luomista. Palvelukeskuksia perustamalla voidaan tuoda tehoa it-palveluiden tuottamiseen.

Selvitystyöhön osallistui Paul Paukun lisäksi Ossi Kuittinen ja Reijo Svento.