Euroopan eteläinen observatorio ESO, jossa Suomi on yksi jäsen, suunnittelee parhaillaan uuden sukupolven jättiläiskaukoputkea, E-ELT:tä (Extremely Large Telescope). Tavoitteena on saada kaukoputki käyttöön vuoden 2018 tienoilla.

Suomen Akatemian mukaan tutkijat uskovat, että uusia ja arvaamattomia kysymyksiä nousee esiin E-ELT:llä tehtyjen havaintojen seurauksena. Kaukoputki saattaa jonakin päivänä mullistaa käsitystämme maailmankaikkeudesta yhtä perusteellisesti kuin Galileon kaukoputki aikoinaan.

Uusilla havaintolaitteilla tutkijat voivat saada tietoa muun muassa maailmankaikkeuden ensimmäisten satojen miljoonien vuosien aikana vallinneesta niin sanotusta pimeästä aikakaudesta.

Toisaalta putki jatkaa siitä, mihin avaruusteleskooppi Kepler aikanaan lopettaa. E-ELT:llä halutaan nimittäin tehdä havaintoja muita tähtiä kiertävistä maankaltaisista planeetoista vyöhykkeillä, joissa elämä olisi mahdollista.

– E-ELT edustaa uutta tasoa havainnointitutkimuksessa. Teleskoopin kapasiteetti avaa uusia tutkimusalueita, ESOn tiedejohtaja Bruno Leibundgut sanoi keskiviikkona Suomen Akatemiassa järjestetyssä tilaisuudessa.

42 metrin
läpimitta

Kaukoputken läpimitaksi on kaavailtu 42 metriä. Siitä tulee maailman suurin optinen/lähi-infrapunateleskooppi, "suurin taivasta tarkkaileva silmä".
 
Teleskoopin silmä tulee olemaan halkaisijaltaan melkein puolet jalkapallokentän pituudesta ja se pystyy keräämään viisitoista kertaa enemmän valoa kuin suurimmat nykyisistä optisista teleskoopeista. Viisipeilinen muotoilu sisältää uutta mukautuvaa optiikkaa, joka korjaa turbulenttia ilmakehää.

E-ELT-kaukoputki on saanut eurooppalaisen tiedeyhteisön laajan tuen. Päätös toteuttamisesta tehtäneen vuonna 2010.