Matkapuhelinvalmistaja Nokia kokee olevansa vahvoilla kosketusnäytöissä. Yhtiöllä on salkku täynnä patentteja.

– Meillä on tiettyjä patentteja, jotka ovat hyvin keskeisiä kosketusnäyttöjen suhteen, immateriaaliliiketoiminnan markkinointijohtaja Ulla James sanoo.

Kosketusnäyttöjä ja niitä hyödyntäviä käyttöliittymiä kuvailevat patentit ovat nousseet viime viikkoina taas kiinnostuksen kohteeksi.

Siitä käy kiittäminen iPhone-puhelimia valmistavaa it-yhtiö Applea sekä älypuhelinvalmistaja Palmia, joka julkaisi elektroniikka-alan CES-messuilla kosketusnäytöllä varustetun Pre-puhelimen.

Pre sai hyvän vastaanoton mediassa. Sen näppärää käytettävyyttä kehuttiin. Muutamat analyytikot rinnastivat Pren iPhoneen.

Vertailu ei imarrellut Applea.

Sairaslomalle vetäytynyttä pääjohtaja Steve Jobsia tuuraava Tim Cook älähti Applen osavuosikatsauksen yhteydessä, että yhtiö puolustaa patenttejaan tarvittaessa hanakasti.  

– Emme aio sietää yhtiöitä, jotka loukkaavat immateriaalioikeuksiamme.

"Defensiivistä
menettelyä"

Palm tyrmäsi arvelut, joiden mukaan yhtiö saattaisi loukata joitain Applen patentteja puhelimessaan. Myös Nokia sanoo, ettei sillä ole hätäpäivää,  päinvastoin.

Nokian käyttöliittymäpuolen patenttisalkusta vastaava päällikkö Tuomas Matila sanoo, että yhtiöllä on 1 500 suojattua keksintöä, jotka liittyvät käyttöliittymiin. Kosketusnäyttöihin näistä liittyy reilu sata patenttiperhettä.

– Meidän salkkumme on melko vahva kosketusnäyttöjen osalta.

James pitää Nokian vahvuutena patenttien ikää. Monet keskeiset käyttöliittymäpatentit ovat astuneet voimaan ennen kilpailijoita.

Patentteja käytetään omien tuotteiden parantamiseen sekä myös pelotteluun. Mainostamalla omia patenttejaan saa käännettyä huomion pois patenteista, joita itsellä ei ole.

– Käyttöliittymien patentointi kiinnostaa mediaa, koska se on helposti ymmärrettävää. Jotkut alalla toimivat yritykset tuovat patentteja hyvin voimakkaasti esille.

– Olisikohan se defensiivistä menettelyä, James arvioi.

Kosketustekniikkaa
kaapissa

Ensimmäinen kosketusnäyttöä hyödyntänyt Nokia-tuote oli vuonna 2004 myyntiin tullut 7710-puhelin.

Reilua vuotta myöhemmin Nokia käytti kosketusnäyttöä myös 770-internetlaudassa. Siitä kehittyi myöhemmin N800.

Syksyllä Nokia aloitti ensimmäisen suurelle yleisölle suunnatun kosketusnäyttöpuhelimensa, 5800 XpressMusicin, myynnin.

Nokian rautainsinöörit, ohjelmoijat ja käyttöliittymäsuunnittelijat ovat kuitenkin puuhastelleet kosketusnäyttöjen kanssa jo vuosia.

Monet heidän tehtailemansa patentit eivät ole päätyneet myytäviin puhelimiin asti.

Nokialla on esimerkiksi ollut voimassa vuodesta 2003 asti patentti, joka kuvailee kahden sormen käyttämistä kosketusnäytön ohjaamiseen.

– Tekstistä löytyy kuvaus sille, miten valokuvia voi suurentaa ja pienentää kahdella sormella, Matila sanoo.

Nokian internetlaudoista tätä ominaisuutta ei löytynyt. Ei myöskään 5800 XpressMusicista. Massatuotantoon päätyneet nokialaiset ovat perustuneet niin sanottuun resistiiviseen kosketusnäyttötekniikkaan.

Tekniikan ansiosta puhelinta voi ohjata kynällä, jolla voi myös kirjoittaa näytölle merkkejä. Se on ollut tärkeää Nokialle, jolle Aasia on merkittävä markkina-alue.

Kahden sormen ohjauseleitä on kuitenkin kaivattu. Nokian kilpailijoiden, kuten Applen ja taiwanilaisen HTC:n puhelimissa on käytetty ohjauseleiden takia kapasitiivista tekniikkaa.

James ja Matila eivät pukahda vahingossakaan yhtään sanaa mahdollisesti kehitteillä olevista sovelluksista.

He eivät myöskään kerro, miten Nokian kosketusnäyttöpatenttien salkku jakautuu suhteessa resistiivisiin ja kapasitiivisiin tekniikoihin.

Jamesin mukaan kahden sormen käyttöliittymää kuvaileva patentti on kuitenkin osoitus siitä, että Nokia on ollut innovoimassa pitkään myös kosketusnäyttöjä.  

– Me olemme patentoineet kyseisen keksinnnön. Joten jos joku muu haluaa käyttää sitä, tervetuloa juttelemaan meidän kanssa.

Lisää
tavaraa salkkuun

Yksi tuoreimmista, julkiseksi tulleista Nokian patenttihakemuksista kuvailee käyttöliittymää, joka yhdistäisi käyttäjän sormet tiettyihin toimintoihin.

Tällaisella käyttöliittymällä varustetussa kännykässä kapulan asennolla kädessä ei olisi merkitystä, vaan puhelin suorittaisi halutun toiminnon, kuten äänenvoimakkuuden säätämisen, jo oikean sormen perusteella.

Hakemuksessa kuvaillaan myös erilaisia ohjauseleitä. Käyttöliittymän olisi tarkoitus tunnistaa esimerkiksi sormen liu'uttaminen näytön pinnalla.

Se, tuleeko tästä tekniikasta kouriintuntuvaa todellisuutta, jää nähtäväksi. Patenttihakemus ei esimerkiksi ota kantaa siihen, käytettäisiinkö oikeassa näytössä kapasitiivista vai resistiivista tekniikkaa.

Tämä ei ole harvinaista. Matilan mukaan vain noin puolet Nokian käyttöliittymäpatenteista kiinnittyy suoraan konkreettiseen tekniikkaan.

– Monet käyttöliittymäkeksinnöt ovat teknologiariippumattomia. Siten niitä voidaan soveltaa laajasti.

Laaja sovellettavuus on eittämättä etu. Miksi hirttäytyä vain yhteen vaihtoehtoon?

Yrityksen kannalta asiassa on myös myös toinenkin hyvä puoli: patenttien laajuus laskee kilpailijoiden intoa uhitella omilla patenttisalkuillaan.