Ensiä voi kutsua myös Suomen ensimmäiseksi tietokoneeksi, sillä se valmistui ennen Teknillisessä korkeakoulussa tutkimusprojektina vuonna 1954 alkunsa saanutta tieteelliseen laskentaan tarkoitettua ESKOa, joka otettiin käyttöön vuonna 1960.

Ensi ostettiin todelliseen tarpeeseen, sillä pankkitilien määrä kasvoi eikä 50-luvulla läpimurtonsa tehneiden elektromekaanisten reikäkorttikoneiden kapasiteetti enää riittänyt laskemaan tilien kirjaustietoja. Postisäästöpankilla raja alkoi tulla vastaan 1,5 miljoonan tilin hallitsemisessa.

Palkkojen maksatus suoraan tilille antoi Postisäästöpankille sellaista kilpailuetua, että se pakotti muutkin pankit lopulta hankkimaan tietokoneet 60-luvun ensimmäisinä vuosina.

- Viimeisten vuosikymmenien ajan tietotekniikan kehitys on ollut nopeaa. Jo laitteita asennettaessa on odotettu seuraavan tehokkaamman laitteen, suuremman kapasiteetin tai uuden version mahdollistamia uusia sovelluksia, IBM:n innovaatiojohtaja Ville Peltola toteaa 50-vuotistiedotteessa.

- Tietotekniikka on kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana kypsynyt tasolle, jolla lähes kaikki on mahdollista. Teknologia ei ole enää pullonkaula erilaisten sovellusten toteuttamiselle, vaan kyse on siitä, osaammeko nähdä mielessämme uudenlaisia tapoja käyttää teknologiaa, Peltola tuumii.

Keskusmuistiin
mahtui 2000 sanaa

Ensin vihkitilaisuudessa huomio kiinnitettiin kuitenkin puhtaasti vielä laitteen ennennäkemättömään laskunopeuteen. Koneen käynnisti juhlallisessa tilaisuudessa 17. lokakuuta 1958 valtiovarainministeri Päiviö Hetemäki.

Tietokoneen matemaattiset kyvyt tekivät vaikutuksen arvovaltaisiin kutsuvieraisiin sekä median edustajiin, joita oli paikalla niin paljon kuin pieneen tietokonehuoneeseen laitteen lisäksi mahtui.

Konetta esiteltiin ohjelmalla, joka suoritti yleisön antamia laskutehtäviä ja piirsi valittujen Euroopan maiden karttoja. Ensi pystyi minuutissa laskemaan 78.000 yhteen- tai vähennyslaskua, 5.000 kertolaskua tai 3.700 jakolaskua.

Laitteen keskusmuistina toimi pyörivä magneettinen rumpumuisti ja massamuistina luotettava reikäkortti. Nykyään koneesta on jäljellä vain rumpumuisti, joka on tallessa Tekniikan museossa Helsingin Vanhassakaupungissa.

Rumpumuisti on kymmeniä kiloja painava kymmenen senttimetrin läpimittainen metallilieriö, johon voitiin tallentaa 2.000 sanaa ja joka pyöri 12.500 kierrosta minuutissa.

IBM 650 oli tuon ajan yleisin tietokone ja ensimmäinen massatuotettu tietokone. Koneita oli käytössä vuonna 1958 ympäri maailmaa jo yli 600 kappaletta. Tietokone-nimitystä ei tuolloin vielä käytetty, vaan Hetemäen puheessa laitteeseen viitattiin termillä "elektroniteknillinen tietojenkäsittelykone".

IBM 650-koneeseen kuului kaksi yksikköä, kumpikin kooltaan 1,8 m × 1,5 m × 0,9 m ja painoltaan noin tonnin. Lisäksi koneeseen hankittiin erilliset syöttö- ja tulostusyksiköt. Tilaa Ensi veikin ison huoneen verran.