Helsingissä turistaan tekoälystä
Konferenssiryppään runkona ovat koneoppimiskokoukset ICML (International Conference on Machine Learning) ja Colt (The 21st Annual Conference on Learning Theory) sekä tekoälykokous UAI (The 24th Conference on Uncertainty in Artificial Intelligence).
Lisäksi samassa yhteydessä pidetään kaksitoista pienempää kokousta ajankohtaisista teemoista.
Vääriä päätelmiä murhakäräjillä
Konferenssit järjestää Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Sovellusalat ylettyvät rikostutkimuksesta robotteihin ja kieliteknologiaan. Koneoppimisella on yhteyksiä myös tilastotieteeseen. Ehkä kuivalta kuulostava aihe muuttuu mielenkiintoiseksi, kun se yhdistetään murhatutkimukseen.
Yksi UAI-konferenssiin kutsutuista esitelmöijistä on alankomaalainen tutkija Peter Grünwald. Tilastolliseen päättelyyn perehtynyt Grünwald on käyttänyt asiantuntemustaan todistamalla sarjamurhaajaksi syytetyn sairaanhoitaja Lucia de Berkin tapauksessa siitä, mitä tilastollinen päättely osoittaa de Berkin työpaikalla sattuneista odottamattomista kuolemantapauksista: onko sairaalan osastolla sarjamurhaaja, vai ovatko kuolemat sattumanvaraisia?
Lucia de Berk ei koskaan tunnustanut, mutta hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen neljästä murhasta ja kolmesta murhayrityksestä. Tilastoja käytettiin oikeuskäsittelyssä todistusaineistona virheellisesti, eli niistä tehtiin päätelmiä, joita muun muassa Peter Grünwald oli sittemmin osoittamassa vääriksi.
Tapauksen oikeuskäsittely avattiin uudelleen viime syksynä, ja de Berk vapautettiin väliaikaisesti vankilasta huhtikuussa.
Robotti mukaan keskustelupöytään?
UAI:n ohjelmasta vastaava Petri Myllymäki tietojenkäsittelytieteen laitokselta kertoo, että kokouksen merkittävin teema löytyy jo sen nimestä, Uncertainty in Artificial Intelligence.
- Pääteesi on se, että tekoälyä ei voi rakentaa puhtaan logiikan varaan, koska maailma on niin kaoottinen ja kompleksinen. Tarvitaan datamenetelmiä, joilla voidaan tehdä epätäsmällistä päättelyä, Myllymäki kiteyttää.
Voidaan sanoa, että tekoälyalan kerma kerääntyy nyt Suomeen varsinkin, kun tapaamisia on yhtä aikaa enemmänkin.
- Se, että saimme kaikki nämä kolme konferenssia Suomeen, oli aikamoinen paukku, Myllymäki korostaa.
Olisiko muuten hauskaa, jos jonain päivänä konferenssiin pystyisi ensimmäistä kertaa osallistumaan keinoälyllä toimiva kone? Myllymäki ei muista, että tällaista olisi pidetty edes kieli poskessa tavoitteena, mutta ottaa ajatuksen mielellään vastaan.
- Mikä ettei. Tekoälyn yksi niin sanottu "grand challenge" on, että robottijalkapallojoukkue voittaisi maailmanmestaruuden vuoteen 2050 mennessä. Voisimme uudelleensuunnata tämän niin, että sitten kun robotti osallistuu konferenssiin, niin [tavoitteemme] on saavutettu, Myllymäki hymyilee.
































