Liikenne- ja viestintävirasto, jolle selvitys tehtiin, lähettää sen nyt laajalle lausuntokierrokselle, joka päättyy huhtikuun lopussa. Samalla käynnistyy taustalla poliittinen kädenvääntö siitä kuka uusia taajuuksia saa käyttöönsä. Esimerkiksi digitelevisiolähetyksiin nyt varatut taajuudet ovat kokonaan käytössä.

Selvityksen mukaan UHF-yläkaistaa (790-862 MHz) on mahdollista käyttää langattomiin laajakaistapalveluihin. Viestintävirasto arvioi, että taajuusalue sopii paremmin mobiilikäyttöön kuin televisiolähetyksiin.

Ainakin alkuvaiheessa yläkaistan käyttöä Suomessa rajoittaisi huomattavasti se, että sama taajuusalue on Venäjällä muussa käytössä. Matkaviestintäverkoissa lähetystehot ja antennikorkeudet ovat kuitenkin pienemmät kuin televisioverkoissa, ja myös rajoitteiden oletetaan ajan mittaan vähenevän ja poistuvan.

Yläkaistan osoittamista mobiilikäyttöön puoltaisi myös kasvava matkaviestintaajuuksien tarve. Myös laajakaistaverkon rakentaminen olisi edullista erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Jos UHF-yläkaista päätettäisiin ottaa matkaviestintäkäyttöön, jäisi muulle UHF-alueelle (470-790 MHz) vielä tilaa yhdelle uudelle valtakunnalliselle televisiokanavanipulle. Lisäksi tilaa olisi alueellisille televisiokanavanipuille, esimerkiksi yhdelle alueelliselle kanavanipulle pääkaupunkiseudulla.

Suomelle on kansainvälisillä sopimuksilla osoitettu taajuudet kaikkiaan yhdeksään digitaaliseen kanavanippuun, kertoo LVM:n tiedote. Tällä hetkellä käytössä on neljä kanavanippua televisiolähetyksiin ja yksi kanavanippu mobiilitelevisiolähetyksiin.

Selvityksen mukaan VHF-alueesta suuri osa on kokonaan vapaana. Siellä voitaisiin nopeallakin aikataululla aloittaa esimerkiksi teräväpiirtotelevision koelähetykset, joihin VHF-alue soveltuu hyvin.

LVM lähettää Viestintäviraston selvityksen laajalle lausuntokierrokselle, joka päättyy huhtikuun lopussa.