Suomalainen Viipuri nousee internetiin pala palalta
Tähän mennessä noin neljäkymmentä ammattikorkeakoulun rakennus-, ict- ja taiteen ja viestinnän opiskelijaa ovat mallintaneet ohjattuina harjoitustöinä Viipurin rakennuksia.
Työn laatu on jonkin verran vaihdellut tekijästä riippuen, mutta mallintajien taso on toisaalta huomioitu ennalta: vasta-alkajaa ei ole laitettu esimerkiksi ortodoksista tuomiokirkkoa tai Viipurin linnaa mallintamaan. Lisäksi asiantuntija on varmistanut, että valmiit rakennukset näkyvine tietoineen ovat oikein. Rakennukset koristeineen ovat kuitenkin olleet mallinnustöinä hyvin vaativia.
Lehtori Harri Miettinen Tamkista kertoo, että tietyssä mielessä positiivisena haasteena on ollut se, että monet opiskelijat ovat halunneet mallintaa rakennuksensa "pirun tarkasti", mikä tekee niiden tosiaikaisesta esittämisestä raskasta. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi Viipurin keskustan saattaminen verkkoon virtuaalisena ja vapaasti kuljeskeltavana voi kestää vielä vuosia.
Virtuaalinen Viipuri perustuu ilmavalokuviin ja vuotta 1939 edeltävään laajaan rakennushistorialliseen aineistoon. Merkittävä tietolähde on ollut Etelä-Karjalan museossa Viipurista vuodelta 1939 tehty kaupungin pienoismalli.
Tällä hetkellä hankkeen verkkosivuilla käyvä voi esimerkiksi valita kartalta haluamansa alueen ja tarkastella yksittäisiä kuvia mallinnustyön tähänastisista tuloksista. Myös videoita tarjoillaan.


































Kommentit (5)
Suomelle se olisi ollut toinen suuri kaupunkiseutu Helsingin lisäksi luultavasti se kauniimpi ja tyylikkäämpi.
Virtuaalisuudessa tarkoitetaan yleensä sitä, että kohteessa voi myös edetä tai sitä voi käyttää. Virtuaalisuus on keinotekoista todellisuutta, tekotodellisuutta. Esim. SecondLife on oikea virtuaaliyhteisö, siellä voi liikkua. Virtuaalisuunnittelu taas luo harhauttavan aitoja malleja, joita voi oikeasti käyttää esim. web-selaimen kautta.
Niin siis näinhän tuolle tosiaan todetaan "Projektin toteutusvaiheen aikana selvitetään vapaata liikkumista kaupungissa." http://www.virtuaaliviipuri.tamk.fi/projekti.php
Rahoituksesta en osaa sen tarkemmin sanoa, kkun en ole lukuja nähnyt, mutta tuollainen projekti sinällään on varmasti opiskelijoiden näkökulmasta mielnekiintoinen ja motivoiva. Ja tuskimpa nuo opiskelijat sitä kaikista kalleinta työvoimaa on, jos vastaavaa kulttuurihistoriallista projektia lähdettäisiin yksityisen rahoituksen pohjalta toteuttamaan.
Opiskelijoille hyvänä motivaattorina toimii jo se, kuten Miettilä meille totesi, että jos osaat mallintaa näitä vanhoja rakennuksia, joissa on yksityiskohtia olan takaa, ja jos sen vielä teet hyvin, osaat varmasti mallintaa lähes kaikkea. Kyseinen archicad-ohjelma kun on laajalti käytössä ihan niissä oikeissakin töissä esim. arkkitehdeilla ja rakennusinsinööreillä.