Informaatiotekniikan aseman tulee Mattilan mukaan olla vahva sekä liiketaloudellisesti että tutkimuksessa.

- Huipulle pääseminen on haasteellista, mutta vielä haasteellisempaa on pysyä siellä", Mattila totesi torstaina Oulun yliopistossa Infotech-Oulun 10-vuotisjuhlassa.

Infotech-Oulu on toiminut vuodesta 1996 alkaen informaatiotekniikan tutkimuksen kokoavana organisaationa Oulun yliopistossa.

Mattilan mukaan informaatiotekniikan tutkimuksella on Suomessa edessään monia kehittämishaasteita. Tämä ilmenee myös Suomen Akatemiassa meneillään olevasta tieteenala-arvioinnista, jonka tulokset julkistetaan 22. marraskuuta.

Viime vuonna ilmestyneessä Akatemian ja Tekesin yhdessä toteuttamassa FinnSight 2015 -ennakoinnissa katsotaan, että tieto- ja viestintäteknologia on muovaamassa toimintatapoja taloudessa ja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla aivan uuteen muotoon.

Suomen elinkeinoelämän korkeatasoiseen
teknologiaan ja erikoisosaamiseen perustuvat toimialat ja palvelut ovat lisänneet suhteellisesti eniten työpaikkojen määrää. Elektroniikka- ja
sähköteollisuuden viennin määrä oli viime vuonna noin 15 miljardia euroa eli 21 prosenttia Suomen koko 75 miljardin euron tavaraviennistä.

Mattilan mukaan alan tutkimus- ja kehittämispanos on huomattavan suuri. Yrityssektorin t&k-menoista elektroniikkateollisuuden osuus on nykyään
56,5 prosenttia.

- On tärkeää, että myös tulevaisuudessa informaatiotekniikan tutkimuspanos on merkittävä. Vastuutahoina ovat ensisijaisesti yritykset, mutta myös julkinen valta.

Euroopan tutkimuksen infrastruktuurien strateginen foorumi (European Strategy Forum on Research Infrastructures, ESFRI) on laatinut EU:n näkökulmasta suunnitelman siitä, mitä kansainvälisiä tutkimuksen infrastruktuureja tarvitaan. Mattilan mielestä suomalaisten on syytä olla mukana eurooppalaisia tutkimuksen infrastruktuureja rakennettaessa.

- ESFRI-toiminnassa on oltava mukana poikkitieteellisellä osaamisella. Suomalaiset tutkijat voisivat myös ottaa rohkeasti vastuuta ESFRI-hankkeista vastuuhenkilöinä.