Fujitsun mukaan sen toteutuskumppaneina hankkeessa ovat SysopenDigia Oyj, joka vastaa viestinvälitysratkaisusta ja Neagen Oy, joka toteuttaa kuva-arkistoon liittyvän tiedonsiirtoratkaisun.

Kansallisen terveysarkiston kokonaisarvo on noin kaksikymmentä miljoonaa euroa.

Kun potilastietoarkisto neljän vuoden päästä valmistuu, siitä tulee Suomen suurin tietovarasto, jonka koon arvioidaan vuosien mittaan kasvavan jopa noin 500 petatavuun (yksi petatavu = tuhat teratavua tai miljoona gigatavua).

Järjestelmään kuuluvat muiden muassa potilastiedon ja reseptien arkistointi- ja välityspalvelut, tekninen koodistopalvelu sekä asiakkaalle annettava katseluyhteys omiin tietoihinsa, kerrotaan Fujitsusta.

Hoitohenkilökunnalla on uuden järjestelmän myötä samat potilastiedot käytettävissään koko Suomessa. Tiedot siirtyvät ja tallentuvat potilastietoarkistoon samalla, kun ne kirjataan yksiköiden omiin potilasjärjestelmiin eli tuplatyötä ei aiheudu. Myös lääkemääräykset toimitetaan jatkossa sähköisesti, mikä helpottaa niiden määräämistä ja lääkkeiden noutoa sekä estää väärinkäytöksiä.

Yksi tärkeimmistä hankkeen osa-alueista on Fujitsun mukaan tietoturvallisuus. Potilastietoarkistoon pääsevät käsiksi vain henkilöt, joilla on Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen antama varmenne. Käyttäjien tunnistuksessa hyödynnetään Fujitsun kehittämää mPollux-tunnistuspalvelua. Sähköinen allekirjoitus toteutetaan Avain Technologies Oy:n allekirjoitustuotteella. Tietoturvaa tuo sekin, että järjestelmässä käynnistä jää aina jälki, toisin kuin paperiarkistojen selaamisesta.

Sovellusten alustaratkaisu perustuu EMC:n Documentum-sisällönhallintajärjestelmään.

- Terveydenhuollon sähköisen asioinnin kehittäminen on merkittävä askel Suomessa, ja rakenteilla oleva kokonaisuus on myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Tämä on Fujitsulle hyvin tärkeä ja haasteellinen hanke, joka edellyttää terveydenhuollon alan toimijoiden ja mukana olevien it-yritysten tiivistä yhteistyötä, Fujitsun toimialajohtaja Leena-Mari Lähteenmaa toteaa.

Fujitsun mukaan tietojärjestelmät rakennetaan kahden vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuvat järjestelmät sähköisen lääkemääräyksen toteuttamiseksi. Ensimmäiset sähköiset reseptit on tarkoitus kirjoittaa syksyllä 2008. Toisessa vaiheessa rakennetaan sähköinen potilastiedon arkisto, jonka käyttöönotto alkaa myös vuoden 2008 lopussa. Vuonna 2009 potilastietojärjestemään liitetään myös kuva-arkisto eli esimerkiksi röntgenkuvat.

Järjestelmien käyttäjiksi tulevat kaikki apteekit sekä julkinen ja yksityinen terveydenhuolto huhtikuuhun 2011 mennessä. Käyttäjämäärät ovat mittavia, sillä apteekkeja on Suomessa noin 800 ja julkisia terveydenhuollon yksiköitä noin tuhat. Yksityisiä lääkärinvastaanottoja on tuhansia.

Laki velvoittaa julkiset yksiköt järjestelmien piiriin vuoteen 2011 mennessä ja yksityisetkin silloin, jos ne arkistoivat tietoja sähköisesti. Kaikilla on neljän vuoden siirtymäaika kansallisten järjestelmien käyttöönottamiseksi.

Kansalaisille järjestelmien hyödyt näkyvät sitten, kun järjestelmä tulee laajasti terveydenhuollon ja apteekkien käyttöön.