Sauna ja lenkkimakkara, kännykkä ja tekstiviesti. Suomea on vaikea kuvitella ilman Espoon Keilaniemessä päämajaansa pitävää jättiläisfirmaa.

– Nokian menestys oli jotain käsittämätöntä, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Raimo Lovio.

1990-luvulla matkapuhelimet löysivät tiensä taskujen pohjille eri puolilla maailmaa ennennäkemättömällä vauhdilla. Toisin kuin monen muun yhtiön johdossa, Nokiassa aavistettiin Kiinan ja Intian kaltaisten maiden merkitys tulevaisuudessa.

– Nokian menestys on perustunut siihen, että yhtiö ymmärsi kehitysmaiden markkinoiden merkityksen, Lovio sanoo.

Vuonna 1999 aurinko paistoikin kännykkäjätille. Markkinat arvioivat yhtiön peräti 203 miljardin euron arvoiseksi.

Piensijoittajat
hiillostivat

Yhtiön osakkeita ostaneiden sijoittajien mielestä Nokialla ei kuitenkaan pyyhi enää yhtä hyvin kuin takavuosina. Tästä kertoo yhtiön osakekurssi. Nyt Nokian markkina-arvo on enää 33 miljardia euroa.

Maailmanlaajuisen talouskriisin runtelema viime vuosi oli surkea myös Nokialle. Yhtiön liiketulos romahti, ja osakekurssi jatkoi matelemistaan. Markkinat säikähtivät uudelleen huhtikuussa, kun Nokian kertoi, miten kuluvan vuoden kolmen ensimmäistä kuukautta olivat sujuneet.

Torstaina pidetyssä yhtiökokouksessa toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo ja yhtiön strategia joutuivatkin kritiikin kohteeksi. Nokian osakkeita ostaneet piensijoittajat tivasivat Kallasvuolta, miksi yhtiö ei ole kyennyt rakentamaan riittävän kilpailukykyisiä älypuhelimia ja miksi menestys Pohjois-Amerikassa antaa yhä odottaa itseään.

Ennen yhtiökokousta osa kännykkäalaa seuraavista analyytikoista oli arvioinut, että Nokia saattaisi jopa vaihtaa toimitusjohtajaa. Näin ei käynyt. Nokian huippumenestykseen luotsannut hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila sanoi hallituksen tukevan Kallasvuota.

Ongelmat
yläpäässä

Sijoittajien epäluottamus kumpuaa pitkälti Nokian asemasta kalliimmissa älypuhelimissa.

Rankasti yksinkertaistaen: Osa sijoittajista pelkää yhdysvaltalaisen Applen porhaltaneen ohi iPhone-puhelimillaan. Samaan aikaan moni muu hengittää jo niskaan.

Nokian älypuhelimia on moitittu vaikeakäyttöisiksi ja epämuodikkaiksi. Suuren osan kritiikistä on saanut Nokian älypuhelinten ohjelmisto. Nokian tukemaa Symbian-mobiilialustaa ei pidetä kaikissa piireissä kilpailukykyisenä.

Myös Nokian sovelluskauppaa, josta voi ostaa pelejä ja ohjelmia älypuhelimiin, on arvosteltu suppeaksi verrattuna kilpailijoiden vaihtoehtoihin.

Toki toimitusjohtaja Kallasvuo tuntee ongelman. Yhtiökokouksessa hän myönsi, että aiemmat Symbian-puhelimet eivät olleet riittävän hyviä esimerkiksi vaativille yhdysvaltalaiskuluttajille. Toimitusjohtajan mukaan tilanne korjaantuu. Nokia aikoo tuoda syksyllä kauppoihin Symbianin uutta versiota käyttävän, huippuunsa viritetyn N8-älypuhelimen.

Uneton
Keilaniemessä

Nokian omistus on hajautunut, mutta merkittävän omistajakeskittymän muodostavat yhdysvaltalaisten eläkkeistä huolehtivat säätiöt. Tämän takia etenkin menestykseen Yhdysvalloissa kiinnitetään huomiota.

Astuessaan Nokian johtoon vuonna 2006 Olli-Pekka Kallasvuo lupasi, ettei hän nuku ennen kuin kelkka Yhdysvalloissa on käännetty. Muutosta ei ole tapahtunut, ja yhtiöltä vaaditaan nyt puheiden sijaan tekoja.

– Jälkikäteen katsottuna on selvää, että Symbianin aikaisemmilla sukupolvilla on ollut vaikeaa pärjätä maailman kilpailluimmilla markkinoilla, Kallasvuo sanoi yhtiökokouksessa.

Apple ja RIM
iskivät kiinni

Toisin kuin Euroopassa, Pohjois-Amerikan markkinoilla tahdin määräävät puhelinoperaattorit. Ne myyvät suurimman osan luureista ja sitovat ostajat monivuotisiin liittymäsopimuksiin kytkykaupoilla, joiden vetonaulana on edullinen puhelin.

Tässä kuviossa Nokialle on käynyt kalpaten. Vuoden 2007 jälkeen Apple ja kanadalainen älypuhelinvalmistaja Research in Motion (RIM) ovat vallanneet etenkin kaikkein parhailla katteilla varustettujen älypuhelinten markkinat.

Yhdysvaltaiset kuluttajat ja media rakastuivat iPhoneen, joka tunnetaan helposti käytettävänä ja näppäränä älypuhelimena. Yritysmaailma ja presidentti Barack Obama taas ihastuivat RIM:n viestittelyominaisuuksista tunnettuihin BlackBerry-puhelimiin.

Vahva omilla
alueillaan

Toisaalta Nokia pärjää edelleen mainiosti halpiskännyköissä sekä edullisemmissa älypuhelimissa. Asema kehittyvillä markkinoilla on vahva.

Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan Nokian tulevaisuutta voidaan arvioida kahdella tapaa.
Sijoittajien voi ajatella ylireagoineen ongelmiin Yhdysvalloissa. Toisaalta edistyksellisimpien kännyköiden ongelmien voi ajatella valuvan vähitellen myös halvempiin malleihin ja kehittyville markkinoille.

– Tässä on sama homma kuin urheilussa. Kun huippu-urheilija saa hopeasijan, hänet vastaanotetaan buuauksin, valtiovarainministeriön kansantalousosaston Nokia-asiantuntija Ilona Junka sanoo.

Myös Aalto-yliopiston Raimo Loviota risoo sijoittajien paniikki. Hän muistuttaa, että maailma ei pääty New Yorkiin.

Suomelle Nokia merkitsee yhä valtavasti – niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

Lähes 89 prosenttia suomalaisoperaattoreiden verkoissa käytössä olleista kännyköistä kantoi Keilaniemen logoa syys–lokakuussa 2009, kertoo Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa tehty uunituore tutkimus.

Palvelut nostavat
päätään

Vuosien saatossa kohtalonyhteys on muuttunut. Siinä, missä puhelinten valmistus näytteli ennen tärkeää roolia, raudan takomisen paikan on ottanut ohjelmistojen ja palveluiden kehitys.

Lovion ja Junkan mukaan Suomen tulisikin panostaa palveluihin. Matkapuhelinten valmistus kun ei ole palaamassa entisessä määrin Suomeen.

Lovion mielestä esimerkiksi Nokian ulkopuolisia ohjelmisto- ja palveluyhtiötä on tutkittu ja tuettu aivan liian vähän. Ruotsalaisilla on Spotifynsä, mutta suomalaiset menestystarinat ovat jääneet harvinaisemmiksi.

Lovion mukaan tässä on kyse osaltaan kansainvälistymisestä. Palvelut pakottavat suomalaisia ajattelemaan isommin ja kansainvälisemmin.

– Maailmanlaajuisia trendejä on helpompi tunnistaa, kun yhtiöt ovat kansainvälisesti verkostoituneita, Lovio sanoo.