Elisa ja Sonera keikauttivat toisensa kärjestä
TeliaSoneran markkinaosuus Suomen laajakaistaliittymissä oli vuoden lopussa 32 prosenttia ja Elisan 31 prosenttia, ilmenee Viestintäviraston tele- ja mediamarkkinoita koskevasta katsauksesta (pdf).
Kärjen muutos johtuu ennen kaikkea mobiililaajakaistan nopeasta leviämisestä. Sellaisia liittymiä oli vuoden päättyessä jo melkein miljoona, ja vuosikasvu ylsi 90 prosenttiin. Kasvu ei ole juuri syönyt kiinteiden liittymien määrää, vaan mobiilikaista näyttää täydentävän vanhaa liittymää.
Kiinteiden laajakaistaliittymien hinnoissa ei juuri tapahtunut muutoksia. Merkittävimmät muutokset nähtiin langattomien laajakaistaliittymien hinnoissa. Esimerkiksi langattoman 1 Mbit/s -liittymän keskihinta laski vuodessa 35 eurosta 32 euroon.
Kuitua
kotiin
Viestintäviraston tilastoissa näkyvät ensi kertaa kotien valokuituyhteydet. Niitä oli 12 600 kappaletta.
Valtion sadan megabitin laajakaistahanke on saanut viraston mukaan kiinnostuneen vastaanoton maakunnissa. Vuoteen 2015 saakka ulottuvaa hanketta koordinoivalle Viestintävirastolle esitettiin hankesuunnitelmia yhteensä noin 800 kappaletta, jotka kohdistuvat 250 eri kuntaan. Suunnitelmat kattavat lähes 130 000 tilaajaa harvimmin asutuilla alueilla.
DNA kuroo
kaulaa
Matkaviestimissä Elisa vei johtajuuden Soneralta jo vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Elisan markkinaosuus oli vuoden lopulla 38 prosenttia ja Soneran 36 prosenttia.
Valittujen Palojen hiljattaisessa tutkimuksessa Sonera oli suomalaisten luotetuin merkki sekä matkapuhelin- että internet-operaattorina.
Matkapuhelujen hinnat pysyivät vakaina viime vuoden aikana. Puhelujen minuuttihinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia.
Markkinakolmonen DNA hiipii lähemmäs kahden suurimman mitellessä keskenään. Kahden viime vuoden aikana DNA:n markkinaosuus on noussut laajakaistapalveluissa viisi ja matkaviestinpalveluissa neljä prosenttiyksikköä.
Vuoden 2009 lopussa DNA:lla oli hallussaan 18 prosenttia laajakaista- ja 24 prosenttia matkaviestinliittymistä.
Telepalvelujen käyttäjät toivovat operaattoreilta huolenpitoa ja palkitsemista asiakkuudesta etenkin, jos asiakkuus on kestänyt kauan. Puhelimitse saatava asiakaspalvelu on kuluttajille tärkeää, mutta niin on myös asiointipisteiden riittävä määrä.
Vain verkkomainonta
kasvoi
Mediamainonnassa ainoana ryhmänä kasvoi verkkomedia. Sitä kasvattivat erityisesti sähköiset hakemistot ja hakusanamainonta. Verkkomediamainonta nousi hienoisesti kolmanneksi suurimmaksi mediaryhmäksi aikakauslehtien edelle ja sanomalehtien sekä television perään.
Koko mediamainontaan käytetty rahamäärä laski noin 16 prosenttia noin 1,3 miljardiin euroon. Verkkomedian mediamainontatulot lisääntyivät noin kolme prosenttia.































Kommentit (9)
Ja sitten vastausta viestintäviraston määritelmä kuituyhteyksistä:
"Viestintämarkkinalaissa ei ole virallista määritelmää valokuituyhteydelle. Valokuitu yhteys kuitenkin tarkoittaa erittäin nopeaa tiedonsiirtoa"
Ja koska Sonera myy kuluttajille "kuituyhteyttä", joka siis tulee talojakamoon ja jaetaan siitä adsl-yhteytenä, oli viestintäviraston mielipide se että sitä saa mainostaa kuituyhteytenä. Kuluttajaviraston mielipidettä en ole vielä asiasta kysynyt, mutta viestintävirasto voisi sitten määrittää mitä tässä yhteydessä "kuituyhteydellä" tarkoitetaan. Kusetusta vai jotakin muuta?
Nimenomaan, Sonera tuo talon keskukseen kuituyhteyden josta jatketaan vanhalla puhelinlinjalla, maksiminopeutena annetaan 24 megainen liittymä, maksiminopeudet siis ADSL luokkaa
Osoita vaatimuksesi (ja varat) taloyhtiölle. Operaattori ei noin vain vetele kuitua kerroksiin.
Osoita vaatimuksesi (ja varat) taloyhtiölle. Operaattori ei noin vain vetele kuitua kerroksiin.
Tässä onkin kysymys siitä, millaisena tuo lasketaan tässä tutkimuksessa. Oli hinta mikä tahansa, niin kuituyhteys tuo ei ole, koska data liikkuu kuparia pitkin asunnosta jakamoon.