Ministeri Suvi Lindén (kok.) katsoi Suomen ensimmäisen taajuushuutokaupan sujuneen suunnitelmien mukaisesti. Hän puhui maanantaina Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComin 10-vuotisjuhlassa.

– Alustava näkemykseni on, että maltilliset hinnat ja yksi uusi alalle tulija rohkaisevat arvioimaan huutokauppamenettelyä myönteisessä valossa myös jatkossa, Lindén sanoi.

Uutena tulokkaana Lindén tarkoittaa Pirkanmaan Verkkoa, joka voitti kilpailun wimax-taajuuksista.

Uusi huutokauppa ei kuitenkaan onnistuisi ihan noin vain.

– Nyt toimeenpantu huutokauppa perustui erillislakiin, ja mahdolliset uudet huutokaupat ovat siten lainsäätäjän uuden päätöksen takana, ministeri muistutti liikenne- ja viestintäministeriön mukaan.

Lindén lupaa huutokauppakokemuksille perusteellisen arvioinnin. Selvitys huutokaupan vaikutuksista jätetään eduskunnalle ensi syksynä. Siihen mennessä pystytään hänestä jo tarkastelemaan, miten huutokaupan voittajat hyödyntävät taajuuksiaan.

Ministeriö ei
odottanut huipputuloja

2,6 gigahertsin taajuushuutokaupassa 4g-taajuuksia voittivat DNA, TeliaSonera ja Elisa, kun taas wimax-taajuudet pokkasi Pirkanmaan Verkko. Kaikkiaan huutokauppa tuotti valtiolle 3,8 miljoonaa euroa.

Naapurimaissa saman taajuusalueen huutokaupat tuottivat Suomen väestölukuun suhteutettuna 30 – 130 miljoonaa euroa, valtio oli maininnut. Se, että lopputulos on noin kymmenys tämän haarukan alapäästä ei ollut yllätys, eikä haittaa, arvioi ministeriön viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola.

– Valtio ei ollut asettanut huutokaupalle tuotto-odotuksia. Tilanne olisi ollut tyystin toinen, jos Laajakaista kaikille -hanke olisi pitänyt rahoittaa huutokauppatuloilla. Se kuitenkin rahoitetaan suoraan valtion budjetista, Ristola toteaa.

Ristola huomauttaa, että koska Laajakaista kaikille -hanke päätettiin rahoittaa ilman huutokauppaa, voitiin taajuudet kaupata ilman paineita osana taajuuspolitiikkaa "olemassa olevien toimijoiden sitoutumista ja kilpailua edistävällä tavalla". Lisäksi aikaisemmin tänä vuonna operaattoreille myönnettiin alempia 1800 megahertsin taajuuksia niinikään 4g:tä varten.

– Siksi oli ihan selvää, että kenelläkään ei huutokaupassa ollut sellaista kuoleman paikkaa, että saako toimiluvan vai ei. Olisin ollut todella hämmästynyt, jos hinnat olisivat olleet korkeammalla, Ristola toteaa.

Jos valtio olisi halunnut saada huutokaupasta enemmän rahaa, olisi jakoon voitu laittaa esimerkiksi vain kaksi 4g-toimilupaa, jolloin niistä olisi kilpaillut kolme operaattoria. Se olisi nostanut huutokauppahintoja, mutta olisi ollut vastoin valtion viestintäpolitiikan tavoitteita, Ristola hahmottaa.

Saadut 3,8 miljoonaa euroa menevät Ristolan mukaan "valtion pohjattomaan säkkiin". Summa on niin pieni, ettei sen tarkemmasta käytöstä voi sanoa mitään.