Lindén: Netti-ilmiöt hämmentävät lehtitaloja ehkä talouttakin enemmän
53
– Laajakaistaverkkojen ja päätelaitteiden nopea kehitys, Googlen tapaiset uudet toimijat ylikansallisine liiketoimintamalleineen ja erilaiset sosiaalisen median ilmiöt hämmentävät lehtitaloja kenties enemmän kuin talouden ylä- ja alamäet, Suvi Lindén (kok) pohti tänään Naantalissa.
Ministeri Lindénin pohdinta Media ja Message -tapahtumassa liittyi kuumaan kysymykseen Yleisradion roolista ja rahoituksesta. Kaikkia asuntokuntia koskettava mediamaksu on korvaamassa perinteisen televisiomaksun, mistä esimerkiksi köyhät opiskelijat ovat olleet ärtyneitä.
Myös mediayritykset suhtautuivat kielteisesti mediamaksuun, kun ehdotus esiteltiin keväällä.
– Työryhmä ei ilmeisesti ole tiedostanut sitä syvällistä rakenteellista muutosta, jonka läpi media-ala on menossa verkon merkityksen kasvaessa, Viestinnän Keskusliiton puheenjohtaja Håkan Gabrielsson aprikoi silloin.
Suvi Lindén korostaa, että mediamaksulla pyritään ottamaan huomioon muuttuva mediamaailma.
– Mediamaailman monikanavaisuuden myötä korostuvat jakelutien sijasta sisällöt. Yleisradion osalta tämä tarkoittaa sitä, että sen tarjoamat sisällöt ovat tulevaisuudessa vielä suuremmassa määrin suomalaisten katsottavissa monen eri kanavan kautta. Myös maksajien tulisi ymmärtää, että rahoituksen kohde on nimenomaan Yleisradion sisältötuotanto, Lindén huomauttaa.
Monikanavaisuus oli Lindénin mukaan myös lähtökohta, kun parlamentaarinen työryhmä laati hänen toimeksiannostaan ehdotustaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävästä ja sen rahoittamismallista.
Ylen rooli muutakin
kuin rahoitusasia
Keskustelu Yleisradion roolista on Lindénin mielestä oikea-aikaista ja oikeaan osuvaa. Vastakkainasettelun sijaan hän kuitenkin toivoo selvää työnjakoa ja tasapainoa julkisen ja kaupallisen median välille.
– Suomalaisen mediasisällön kehittämiseksi ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi uudessa mediaympäristössä on Yleisradion ja yksityisen sektorin toimittava rinnakkain, ei toisiaan vastaan, Lindén toteaa tiedotteessa.
Yleisradion roolia on Lindénin mukaan tarkasteltava kokonaisuutena, ei yksittäisenä rahoitusasiana.
– Kun maksu ja Yle sidotaan nykyistä tiukemmin yhteen, herää keskustelu juuri Ylen tuottaman sisällön, niin sanotun julkisen palvelun, laajuudesta, tarpeellisuudesta ja roolista suhteessa kaupallisesti tuotettuihin sisältöihin. Toivon, että sekä Yleisradion rahoituksen että hallintomallin uudistus voisivat edetä samana pakettina.
Boksien nettiyhteys
nakertaa perinteistä tv:tä
Suvi Lindén korostaa, että digitalisoinnin mukanaan tuomat kanavien määrän kasvu ja katsojakunnan sirpaloituminen eivät ole ainakaan toistaiseksi romahduttaneet televisiomainonnan liikevaihtoa Suomessa, kuten on tapahtunut Britanniassa.
Tänä vuonna televisiomainonta on supistunut 13 prosenttia ja koko mediamainonta vajaat 20 prosenttia.
Televisioverkkojen digitalisointi oli ainoastaan yksi osa uusien televerkkojen kehityksessä.
– Kilpailevien laajakaistaverkkojen kehittyessä internetin voima haastaa perinteisen toiminnan ja toimijat myös televisioalalla. Uuden sukupolven digibokseissa on internet-yhteys, eikä tätä teknistä mahdollisuutta varmasti jätetä käyttämättä, Lindén huomauttaa.
Toisin oli takavuosina, kun digibokseissa kohkattiin vuorovaikutteisesta mhp:stä (multimedia home platform), joka ei kuitenkaan koskaan noussut suosioon.
Kommentit (53)
Se, ettei katso Ylen kanavia tv:stä, ei yksin tarkoita ettei Ylen palveluita käyttäisi.
Tietämättäni epäilen sitä että amerikkalaiset ja aasialaiset mediatalot tekisivät uutisensa yleltä on jokseenkin käsittämätöntä.
En tule koskaan käyttämään fm-radiota, ulkomaisia nettiradioita ulkomaankielellä ei tuateta ylen rahoista, eikä myöskään joostia ja itunesin mediaa, joten yle voi tunkea sen kätensä muualle, minä en yle mafian suojelurahaa maksa.
Monella ei myöskään ole kouluikäisiä lapsia. Moni ei myöskään käytä julkista terveydenhuoltoa. Moni kulkee junalla sen sijaan että kuluttaisi maanteitä. Kaikki nämä peruspalvelut(ja monet muut vastaavat) kuitenkin kustannetaan verovaroista, joita jokainen maksaa.
Pitäsikö nämäkin palvelut yksityistää?
Lähes kaikissa uusissa "tv"näytöissä on nettiyhteys integroitu ja jopa Yle Areena olisi heti valmis käyttöön, jos hiukan yhteistyötä olisi harrastettu.
NBC ja BBC alkaa jo lähettämään HD-tasoista live netstreamia!
Ylen tulisi kekittyä kotimaiseen media arkistointiin, sitä ei kukaan muu tee ja verovaroin. Kaikki muu joutaa kustannusvastaavaksi!
On hämmästyttävää miten vaikeaa voi olla johtaa verkkosivuston kehitystä niin, että maksulliseen lehden osaan olisi helppo päästä, kerran annetuilla maksutiedoilla voisi korkeintaan kahdella klikkauksella ostaa lisää irtonumero tai viikkoaikaa ja niin edelleen.
Mutta maksullinen lehden osuus on hesarissakin äärimmäisen vaikeasti saavutettavissa, eikä käyttökokemus tai oikeastaan mikään ilmaissivustoilla edes ohjaa, kannusta, mainosta sitä maksullisen lehden puolta. Ilmeisesti ovat tyytyväisiä siihen että ihmiset vain pysyvät ilmaislehdessä. Paperilehteä harva haluaa enää kotiinsa. Ne kun pitää kantaa uloskin. :)