Opetusministeriön johtama työryhmä on selvittänyt monikanavajakelun ja siihen liittyvän tekijänoikeudellisen sääntelyn kehittymistä muissa maissa ja esittänyt ehdotuksia monikanavajakelusta sopimiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Monikanavajakelulla tarkoitetaan saman televisio- ja radiolähetyksen samanaikaista lähettämistä samalle maantieteelliselle alueelle useampaa jakelutietä käyttäen. Uusien jakeluteiden kehittymisen seurauksena asiaan liittyy erityisesti tekijänoikeuksista sopiminen.

Uudet jakelutiet ovat lähinnä mobiili-tv:n dvb-h ja laajakaistaa hyödyntävä iptv, jossa kuva esitetään tietokoneen ruudun sijaan televisiossa.

Sopiminen
hiertää

Juuri tekijänoikeusriidat ovat olleet yksi syy mobiili-tv:n hitaaseen yleistymiseen Suomessa. Myös iptv:n verkkotallennuspalvelut ovat aiheuttaneet oikeudellisia epäselvyyksiä.

– Suomessa mobiili-tv:n syntymistä näyttävät hidastaneen kestävän liiketoimintamallin puuttuminen, ohjelmasisällön lisensiointiin liittyvä oikeudellinen epävarmuus ja vaikea neuvottelutilanne. Sopimusneuvotteluissa oikeudenhaltijat tavoittelevat jakelukanavakohtaisia, teknologiasidonnaisia ehtoja, lähettäjäyritysten tavoitellessa monikanavajakelun joustavasti mahdollistavia ehtoja, monikanavajakelun jatkoselvityksen tehnyt työryhmä toteaa.

Lähettäjäyritykset voivat kuitenkin nykyisellään saada kotimaisena alihankintana tehtyihin ohjelmiin liittyvät monikanavaoikeudet yleensä suoraan tuottajilta. Oikeuksien hankinnan kannalta ongelmallisiksi ovat muodostuneet joidenkin kotimaisten tekijänoikeusjärjestöjen lisäksi erityisesti ulkomaiset tuotantoyritykset.

Vähän
keinoja

Lainsäätäjällä on työryhmän mukaan varsin vähän keinoja puuttua monikanavajakeluoikeuksista sopimiseen, sillä tekijänoikeuslaki lähtee laajasta sopimusvapaudesta. Ongelmatilanteissa yhteiskunnan voi olla kuitenkin välttämätöntä puuttua markkinoihin joko ohjaamalla sopimusehtoja teknologianeutraalimpaan suuntaan taikka kehittämällä riidanratkaisumenettelyä.

– Yhteenvetona voidaan todeta, että monikanavajakelusta ei käytännössä ole pystytty sopimaan osapuolten välillä ja/tai ohjelmistoa koskevat sopimukset ovat olleet tulkinnanvaraisia monikanavajakelun sallittavuuden osalta. Mitään erityistä syytä puuttua merkittävästi osapuolten sopimusvapauteen tai tavanomaiseen sopimustulkintaan ei kuitenkaan ole olemassa.

– Toisaalta, mikäli sopimusneuvottelut eivät johda tulokseen, olisi tietoyhteiskunnan palvelujen kehittymisen vuoksi tärkeää, että uusien jakelukanavien ja -tekniikoiden edistämiseen olisi olemassa tehokkaat keinot, jotka kuitenkin huomioivat osapuolten intressit. Tämä tarkoittaisi käytännössä ensisijaisesti riidanratkaisujärjestelmän kehittämistä, työryhmä toteaa.