Sähköiseen asiointiin tulee lisää vauhtia
6
Hallitus on pistänyt arvovaltansa peliin, jotta pitkään vireillä ollut tietoyhteiskuntahanke alkaisi tuottaa tulosta.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta paalutti tänään tavoitteeksi, että vuoteen 2013 mennessä kaikki kansalaisten ja yritysten kannalta keskeiset palvelut ovat sähköisessä muodossa.
Valtio potkii vauhtia etenkin verkkolaskutuksen yleistymiseen. Julkinen valta aikoo toimia asiassa tienraivaajana. Valtionhallinto aikoo luopua tämän vuoden aikana paperilaskujen vastaanottamisesta.
Sähköinen tunnistaminen nytkähtää viestintäministeri Suvi Lindénin mukaan tänä keväänä kunnolla liikkeelle.
– Maaliskuun aikana teemme periaatepäätöksen sähköisestä tunnistamisesta niin, että voidaan luoda markkinat tunnistamispalveluille. Syksyllä lähtee liikkeelle mobiilivarmenne, Lindén sanoi talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksen jälkeen.
Lindén miettii, minkälaisia porkkanoita valtio voisi löytää, jotta syntyisi muna kana -ilmiö ja kuluttajat ryhtyisivät suosimaan verkkolaskuja.
– Televisiomaksusta lähtee miljoona laskua vuodessa. Tämäntapaisiin suurien massojen maksuihin voisi löytää porkkanan. Verkkolaskujen käyttö toisi säästöä, Lindén suunnittelee.
It-johtaminen
rahaministeriön alle
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi tänään, että valtio ryhtyy edistämään avoimia tietojärjestelmiä ja avointa lähdekoodia.
Koko julkisessa hallinnossa on tarkoitus siirtyä yhteensopiviin tietojärjestelmiin. Valmistelutyö valtion, kuntien ja Kelan tietojärjestelmien yhteensopivuudesta lähtee käyntiin kevään aikana.
– Siirrymme konsernitasoiseen it-johtamisjärjestelmään. Johto on valtiovarainministeriössä, kuntaministeri Mari Kiviniemi kertoo.
Valtion it-johtamisjärjestelmän periaatteista ja voimavarojen siirrosta on tarkoitus tehdä linjaus ennen kesälomia.
Valtio ollut
tulppana
Suomi oli viime vuosina jäänyt terävimmästä kärjestä mitattaessa sähköisen tietoyhteiskunnan kehittymistä. Suvi Lindén näkee, että asioiden kehittämisessä suurimmat pullonkaulat ovat liittyneet valtion hallintoon.
– Meillä infrastruktuuri on luotu sähköiseen asiointiin, kun syksyllä tehtiin laajakaistaratkaisu. Pullonkaulat ovat liittyneet palveluiden saatavuuteen.
Sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi hallitus käynnistää hankkeet, joissa suomi.fi- ja yrityssuomi.fi-portaalit muuttuvat vuorovaikutteisiksi asiointiportaaleiksi.
Kommentit (6)
2000-luvun alussa Valtiohallinnon sähköisen asioinnin hankkeet olivat sillä tasolla, että ostettiin Sunilta palvelimet, Oraclelta kannat ja sitten huomattiin, että ilmeisesti pitäisi olla jotain ohjelmistojakin. Nyt on sitten hankittu laajakaistatkin.
Ei se asia sähköisellä tunnistautumisellakaan ratkaise. Palveluja voi tehdä nyt jo TUPAS-tunnistetta vasten. Miksi kärrätä rahaa uuteen ratkaisuun, kun on olemassa jo valmis ratkaisu, joka on luotettava ja jota ihmiset ovat tottuneet käyttämään.
Yhdessä asiassa Linden on oikeassa: Suomi on jäänyt viime vuosina jälkeen muista maista jälkeen sähköisen asioinnin saralla. Oheisen uutisen perusteella tilanne ei tule muuttumaan
e-laskutuksessa on se vika, että sitä ei voi siirtää toisen tilille (esim.vaimo) jos sattuu oma tili olee tyhjä!
Taloudesamme ei ole printteriä olemattoman tarpeen takia. Jos e-laskutuksen takia sellainen pitää hommata, niin tietokone oheislaitteineen pitäisi saada verovähennyksenä kirjanpidollisista syistä!
Nyt tulee tiliotteet ja laskut paperilla kotiin.
Taannoin keskustelua herättänyt Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 158/2008 (http://www.vtv.fi/chapter_images/8362_1582008_Alueellisten_tietoyhteiskuntahankkeiden_toteutus_NETTI.pdf) ei ainakaan luonut kovin positiivista kuvaa asioiden tilasta esim. http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article136937.ece ja sähköinen tunnistushan alkaa olla jo useita toimittajiakin työllistävä ilmiö esim. http://www.talouselama.fi/uutiset/article197747.ece
Mehevää luettavaa suurimmalle osalle julkishallintoa kritisoivaa kaduntallaajia, mutta ei noista vielä oikein kokonaiskuva hahmotu. Kuinka monta sataa miljoonaa on kulunut ja tulee kulumaan, kun 20 vuotta on mennyt tietoyhteiskuntastrategioiden ohjaamaa aikakautta?
Satsaus on aivan liian pientä puuhastelua, kunnollisella projektilla homma saataisiin tehtyä, mutta nytkin tyyli on tämä; tehdäänb läjä papereita ja sitten niitä lähdetään toteuttamaan, ei mitään innovaatiota ei mitään kehityksen kärjen hakemista, nämä on nähty, jollei ääni kellossa muutu, jollei tämä uutisointi muutu, ei tule muuttumaan yhtään mikään....