Valtionrahoituksen ehtona on, että maakuntien liitot ja kunnat omalta osaltaan toimivat valiokunnan linjauksen mukaisesti ja että Euroopan komissio hyväksyy tuen.

Hallitus ilmoitti pyrkivänsä siihen, että kuntien osuuden pienentämiseen olisi käytettävissä EU:n rakennerahaa.

Julkista rahoitusta on määrä käyttää, kun kaupallinen laajakaistatarjonta ei pysy hallituksen linjaamassa tahdissa ja laajuudessa. Arvion mukaan valtion rahaa tarvitaan tuomaan laajakaista noin 4-5 prosentille koko väestöstä.

11 miljoonan euron
vuosisatsaus

Valtio osallistuu laajakaistasuunnitelman rahoitukseen 11 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2010-2015 eli yhteensä 66 miljoonalla eurolla. Tarvittavat määrärahat lisätään valtion talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön kehyksiin.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta otti kantaa myös laajakaistatuen hallinnointiperiaatteisiin. Maakuntien liitot tulevat olemaan keskeisessä asemassa.

Maakuntien liitot arvioivat yhdessä kuntien sekä alueella toimivien teleyritysten ja Viestintäviraston kanssa lokakuun 2009 loppuun mennessä, miten nopeiden yhteyksien kysyntä kehittyy ja mitkä ovat yleisen televerkoston kehittämistarpeet.

Siltä osin kuin vuoden 2015 tavoitetason ei arvioida toteutuvan kaupallisesti, maakuntien liitot laativat suunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi.

Tavoitetason mukaan vähintään 100 megabitin laajakaistan on viimeistään vuoden 2015 lopussa oltava lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa.

Hallitus päättää
lopullisesta rahanjaosta

Suunnitelmat arvioi Viestintävirasto. Valtioneuvosto päättää tukien jakautumisesta maakuntien kesken. Maakuntien liitot kilpailuttavat yritykset tai niiden yhteenliittymät ja myöntävät tuen kuntien ja EU:n rakennerahastojen osalta.

Toimintasuunnitelmaan liittyy taajuushuutokauppakokeilu yhdellä taajuusalueella. Tätä varten säädetään erillinen laki.

Viestintäministeri Suvi Lindén muistuttaa myös laajakaistahankkeen työllisyysvaikutuksista sekä uusien yhteyksien rakentamisen aikana että niiden käyttöönoton jälkeen. Kuuden vuoden mittainen verkkojen rakentaminen luo noin 3000 henkilötyövuotta.

Rakennusvaihetta enemmän työllisyyttä parantaa investoinnin tuoma kasvusysäys. Tehokkaammat tietoliikenneyhteydet lisäävät tavaroiden ja palvelujen kysyntää, mikä puolestaan luo pysyviä työpaikkoja, Lindén arvioi.