Kuluttaja maksaa valtion laajakaistahaaveet
11
Teleoperaattorit pelkäävät, että hallituksen keskiviikkona julkistama laajakaistasuunnitelma kolahtaa lopulta operaattoreiden ja niiden asiakkaiden maksettavaksi. Nopean laajakaistaverkon rakentaminen syrjäseuduille maksaa satoja miljoonia euroja.
Hallituksen lupaama investointituki on operaattoreiden mukaan silmälumetta. Hallitus ottaa rahat rakentamiseen nykyisiltä teletoimijoilta.
Rahoituksen saamiseksi valtio aikoo järjestää taajuushuutokaupan. Jos huutokaupasta tulevat rahat eivät riitä rakennuskuluihin, valtio alkaa periä operaattoreilta veroluonteista tasausmaksua.
– Jos huutokauppaan ei tule ulkopuolinen taho, rahat tulevat alalta. Operaattorit yrittävät valuttaa kustannukset hintoihin. Jos mennään veromalliin, rahat ovat myös pois alalta, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficomin toimitusjohtaja Reijo Svento ynnää.
Veromallissa laajakaistainvestoinnit koituvat pahiten Elisan ja TeliaSoneran maksettavaksi. Ne ovat alan markkinajohtajia.
Hallitus teki keskiviikkona täyskäännöksen viestintäpolitiikassa. Hallitus haluaa saada nopean laajakaistaverkon kaikkialle Suomeen. Nopeiden nettiyhteyksien saamiseksi hallitus ryhtyy tukemaan verkkoinvestointeja.
Suomen uusi malli muistuttaa Ruotsin niin sanottua kuitusosialismia. Ruotsiin on rakenteilla valtion tuella nopea valokuituverkko.
Taajuushuutokauppa
saa karvat pystyyn
Elisan johtaja Panu Lehti haluaisi välttää koko taajuushuutokaupan. Suomi on tähän asti selvinnyt ilman huutokauppoja.
– Kaikissa maissa, missä on järjestetty huutokauppa, kuluttajahinnat ovat lähteneet nousuun.
Elisa uskoo, että nopea laajakaista voisi järjestyä kaikkialle Suomeen ilman valtion patisteluakin. Lehti näkee, että operaattorit voisivat keskenään sopia verkkoinvestoinneista.
Elisa on eri linjoilla viestintäministeriön kanssa tekniikkavalinnoissa. Ministeriön selvitys puhuu sadan megan nopeuksista ja esittää ratkaisuksi valokuituverkkoa.
Elisa mainostaa tulevaa valtakunnallista laajakaistaverkkoaan, joka tuo nettiyhteydet muun muassa saaristoon ja Lapin perukoille. Elisa aikoo rakentaa viimeisen mailin valokuitua edullisempana mobiiliyhteytenä. Mobiiliyhteys tuo nykyisin 20 megan nopeudet.
– Verkon täytyy olla nopea ja edullinen. Kuka on valmis maksamaan tuhansia euroja viimeisestä mailista ja sen lisäksi satojen eurojen kuukausimaksut, Lehti kysyy valokuituverkosta.
Hallituksen laajakaistamallissa valtio osallistuisi vain nopean runkoverkon rakentamiseen. Runkoverkko ulottuisi kahden kilometrin päähän kiinteistöistä.
Asiakkaan vastuulle jäisi yhteyden hankinta niin sanotulle viimeiselle mailille.
Mistä löytyvät
maksavat asiakkaat?
TeliaSoneran laajakaistasta vastaava johtaja Juha-Pekka Weckström ihmettelee, löytyykö nopealle laajakaistalle käyttäjiä.
– Ovatko ihmiset syrjäseuduilla valmiita maksamaan loppupätkän vetämisestä ja maksamaan kuukausimaksuja.
Selvityksen mukaan loppuyhteyden vetäminen kotiin maksaa 7 500 euroa.
Weckström näkee hallituksen laajakaistaselvityksen olevan lähinnä tasa-arvokysymys ja aluepoliittinen satsaus.
– Pitääkö valtion sijoittaa satoja miljoonia syrjäseutujen laajakaistayhteyksiin, se on poliittinen päätös. Rahathan voitaisiin laittaa esimerkiksi sosiaalipolitiikkaan tai antaa puolustusmäärärahoihin.
Weckström on mielissään siitä, että TeliaSonera saa tukea tekniikkavalinnoilleen. Teleoperaattori tekee parhaillaan mittavia verkkoinvestointeja ja vetää valokuituyhteyksiä eri puolilla Suomea.
.jpg&w=48){kind=spacer}
Kommentit (11)
Tämä uusi Suomen mallihan on edelleen sellainen, että valtio ei itse pääasiassa tue laajakaistarakentamista, siis suoraan budjetin kautta. Sen sijaan rahat aiotaan nyhtää taajuushuutokaupasta ja operaattorien selkänahasta erillis-tasausmaksu-veroin. Luonnollisesti tämä asettaa paineita operaattoreille ja siten kuluttajahintoihin.
Eli valtio ei lähde täysillä mukaan, mutta yrittää kuitenkin tehdä jotain, kuten tähänkin asti.
Vaarana on kyllä, että yhteydet jää käyttämättä, jos kaikkien pitäisi itse rakentaa "viimeinen maili". Kyllähän olisi hyvä, että rakennetulle runkoverkolle olisi sitten käyttöäkin. Tuleehan nytkin jo moniin paikkoihin valokuidulla runkoyhteydet, mutta koteihin asti ei. Mikä muuttuu?
Suurin osa voi tyytyä halpoihin, hitaampiin ja temppuileviin mobiililaajakaistoihin, jos vaihtoehtona on vetää tuhansia euroja maksava kuitu kotiin.
"Hallitus teki keskiviikkona täyskäännöksen viestintäpolitiikassa."
Ehkä lievää liioittelua ja vaahtoamista havaittavissa jälleen kerran erään toimittajan kirjoituksissa.
No, viimeksi kuin näin tehtiin, laajoilla alueilla vain Sonera teki tarjouksen, WIMAX-tekniikkaa käyttävät operaattorit jossain yrittivät pistää kampoihin ja näitä kiistoja puitiin sitten oikeudessa.
Mutta kyllähän se on nähty, ettei siitä hyvä tule, jos Sonera laitetaan verkon huseeraamaan verkon ylläpitäjäksi ja omistajaksi.
Näkeehän sen jo Weckströmin lausunnoistakin. Ei voisi syrjäseutujen verkkojen kehittäminen vähempää kiinnostaa, mutta verovarat toki kelpaa aina.
Viime vuosina Soneralle on kaadettu miljoonia euroja EU:n ja maakuntien rahoja, jotta saatiin ADSL (usein max. 1 mega), eipä ole niistä panostuksista enää paljon jäljellä, kun Sonera ei suostu myymään edes uusia liittymiä alueille.
Yksinkertaisesti ei vaikuta kovin tehokkaalta rahojen kaataminen suuroperaattorien taskuun.
Itsellä on 600/600 kiloinen kaapelimodeemi ja sähköpostit ja veppisivut kulkee tosi liukkaasti.
Elävä kuva näkyy YLEstä ja Juutuubista, mutta ei eduskunnasta, no sehän taitaa ollakin niitä enaattorin sovelluksia.
Kyllä noista Weckströmin kommenteista näkee, että kyllä on mies ihan pihalla ja esimerkiksi puolustusmäärärahoihin rahaa ei kyllä pitäisi antaa yhtään, mielummin vaikka lakkauttaa koko armeija vuodeksi niin saataisin monet verkot rakennettua Suomeen niillä rahoilla.