Erikoistuminen ja laajat valikoimat saattavat olla nettimusiikin kauppapaikkojen menestystekijöitä nettiajalla.

eMusic-nettimusiikkikaupan toimitusjohtaja David Pakman kertoi taannoin Ars Technicalle, että yhtiö myy vähintään yhden kopion 67 prosentista katalogissaan olevista kappaleista. Tämä tarkoittaa, että nettikauppa myy 2,1 miljoonaa eri kappaletta kolmen kuukauden välein.

eMusic on kulttisuosiota nauttiva yhdysvaltalainen nettimusiikkikauppa. Tilauspohjaisen kaupan valikoimissa on tällä hetkellä noin 3,2 miljoonaa kappaletta enimmäkseen valtavirran ulkopuolisilta artisteilta sekä pieniltä levy-yhtiöiltä.

eMusicin menestystä voi pitää ainakin jonkinlaisena todistuksena siitä, että Wired-lehden päätoimittaja Chris Andersonin popularisoima pitkän hännän strategia (long tail) saattaa tarjota uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia internetissä.

Suomessa indie-musiikin nettimyynnillä yrittää elää ainakin Levyvirasto. Sen valikoimissa on noin 10 000 kappaletta – pääasiassa pieniltä levy-yhtiöiltä ja itsenäisiltä artisteilta.

Toistaiseksi Levyvirasto myy vain kokonaisia levyjä mp3- ja flac-tiedostomuodoissa sekä perinteisinä cd-levyinä. Yksittäisten kappaleiden myynti on kuitenkin tarkoitus aloittaa pian.

eMusicin kaltainen kysynnän hajautuminen ei ole yhtä voimakasta Levyvirastossa. Kauppaa pyörittävä Antti Peisa kertoo, että heidän valikoimissaan on olemassa edelleen ainakin jonkinlaisia hittituotteita.

Edellisellä neljänneksellä 31 prosenttia katalogin levyistä myytiin vähintään kerran. Peisa arvelee, että täydellisellä pitkän hännän niche-strategialla menestyminen vaatisi tuekseen kansainvälistä palvelua sekä todella laajoja valikoimia.

Yhdestä asiasta Peisa on kuitenkin varma: digiajalla ei kannata heittää pois kehnosti myyviä levyjä.

– Todella oudotkin levyt saattavat myydä, Peisa sanoo.

(Juttua päivitetty.)