- Hän lähti ja lupasi soittaa parin tunnin päästä. Hän, eikä kukaan muukaan tässä asiassa kanssamme tekemisissä ollut, ei ole soittanut takaisinpäin, vaikka on luvannut, Kuisma sanoo.

- Muuttaessamme tänne luvattiin ja saatiinkin kahdeksan megan yhteys. Olemme investoineet tänne paljon, koska tarkoitus on ollut pystyä tekemään etätöitä täältä puutarhan ja talon hoitamisen lomassa.

Lähistöllä asuva, mutta Espoossa työskentelevä tutkijaäiti ei ole voinut tehdä etätyötä, koska nettiyhteys oli viikkokausia poikki. Vastaavia tapauksia löytyy Askolan Huuvarin kylästä useita muitakin.

Syrjäkylät käyvät kalliiksi operaattorille

Laajakaistaoperaattoreiden edustajat päästelevät "tää on taas tätä" -huokailuja kuullessaan ongelmista. TeliaSoneran vastuulla on suurin osa Suomen haja-asutusalueiden pylväsverkoista, sillä se peri ne aikanaan valtiolta. Pylväsverkot ovat sille kallis riesa.

- Sitä kalliimpaa, mitä harvempaa asutus on. Esimerkiksi Kainuussa pylväsverkkojen ylläpito maksaa 40 euroa kuukaudessa asukasta kohden, kertoo TeliaSoneran laajakaistapalveluiden johtaja Juha-Pekka Weckström.

- Suomi on metsäinen maa, ja ilmakaapelit ovat monella tapaa vaurioherkkiä.

TeliaSonera ajaakin ilmapiuha-asiakkaitaan langoilla soittelemasta korottamalla lankapuheluiden hintoja. Weckströmin mukaan haja-asutusalueiden pylväsverkkojen ylläpito ei ole voitollista hinnankorotusten jälkeenkään.

Tuntuu, että laajakaista-asiakkaitakin ajetaan vaihtoehtoisiin ratkaisuihin jättämällä viat korjaamatta.

- Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa, Weckström kiistää.

- Kaikki laajakaista-asiakkaat ovat meille tärkeitä riippumatta tekniikasta. Tarjoamme laajakaistapalveluita vain sellaisilla alueilla, joilla haluamme jatkossakin toimia.

Huollossa on vähän kilpailua

Kun kuukauteen ei tapahtunut edistystä, Kuisma siirtyi Elisan yritysasiakkaaksi. Liittymä saatiin toimimaan muutamaksi päiväksi, jonka jälkeen se katkesi taas.

Elisa on alueella Soneran verkonvuokralainen, ja Soneran verkkoa ylläpitää Relacom. Kuisman kohdalla mikään ei siis muuttunut.

Relacom ja YIT ovat tärkeimmät TeliaSoneran verkkoja huoltavat yritykset. Weckströmin mukaan TeliaSonera haluaa jakaa tehtävät useammalle huoltoyritykselle, jotta palvelun taso säilyisi.

Relacomin asentajan mukaan kullakin alueella mahtuu hiekkalaatikolle kuitenkin vain tietty määrä pelureita, ja kun Askola on Soneran aluetta, Sonera pitää ensisijaisesti huolta omista asiakkaistaan ja vasta sitten Elisan asiakkaista. Weckström kiistää tämän jyrkästi.

Elisan tuotantojohtaja Seppo Hautamäki muistuttaa, että joskus osat ovat toisinpäin ja Sonera Elisan vuokralainen. Kovin ärhäkkäästi operaattorit eivät siis ryhdy toisiaan moittimaan huonosti hoidetusta verkosta.

- Jokainen verkko-operaattori kohtelee tasapuolisuusvelvoitteen mukaan muita operaattoreita, Hautamäki sanoo. Elisa tekee näin, eikä meillä mitään syytä uskoa, etteikö Sonera pyrkisi kaikkien vikojen maksimaalisen nopeaan korjaamiseen.

Ei kannattavaa huoltoyhtiöllekään

Missä mättää? Onko kesä ukkosineen niin kiireistä aikaa, etteivät asentajat yksinkertaisesti selviä töistään?

Relacomin aluepäällikön sijainen Pertti Nieminen ei myönnä, että yhtiöllä olisi varsinaisesti työntekijäpulaa. Lomat koetetaan limittää, ja Suomen kesä ukkosineen tunnetaan.

- Tämänkaltaiset ratkaisemattomat työt eivät ole meidänkään kannaltamme hyvä asia. Käyminen useaan kertaan samoissa paikoissa ei tuota meillekään erityistä rahavirtaa.

Relacomkaan ei paljasta, missä ajassa se on luvannut verkon omistajalle korjaavansa viat.

- Kukin operaattori ostaa meiltä haluamansa kaltaisen palvelun ja maksaa siitä, Nieminen sanoo.

Elokuun puolivälin jälkeen Elisa ja Relacom saatiin viimein ottamaan Kuisman ongelma tosissaan. 20. elokuuta pihaan ajoi Helsingistä Relacomin asentaja, jolla oli tolppakengät mukanaan. Vian korjaaminen vei vain puoli tuntia.